Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaatii vasta vuosi sitten hyväksytyn ilmasto- ja energiastrategian pikaista uusimista. Arhinmäen mukaan Suomi on erikoisessa tilanteessa, kun Ruotsi ja Norja ovat luvanneet laskea päästöjään ilmastotieteen velvoittamat 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, mutta Suomi lähtee vaatimattomasta 20 prosentista, eikä pelivaraa ole kuin korkeintaan 30 prosenttiin.
– Hallituksen valmistelema ilmasto- ja energiastrategia lähtee käytännössä siitä, ettei mitään tarvitsisi tehdä. Päästöjä vähennetään vain sen verran kuin EU pakottaa, ja sekin yritetään saavuttaa ydinvoimaa lisäämällä. Suomen delegaation tehtäväksi Kööpenhaminassa jäi julkikuvan kiillottaminen, kun neuvotteluvaraa ei ollut.
Kompromissi jäi kahteen asteeseen
Arhinmäki on pettynyt Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulokseen. Kokous päätyi siihen, että lämpötilan nousu on painettava alle kahden asteen pahimpien katastrofien estämiseksi. Kun suurin osa valtioista keskittyi omien lyhytaikaisten taloudellisten etujensa ajamiseen, ei kokous löytänyt keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi.
– Hukkumisvaarassa olevat saarivaltiot vaativat lämpötilan nousun pysäyttämistä puoleentoista asteeseen. Suomi ei suostunut edes kahden asteen raiteelle, joka vaatisi teollisuusmailta 40 prosentin vähennyksiä ja kehitysmailta kasvu-uran taittamista 15–30 prosentilla. Ei voi olettaa muiden toimivan, jos ei itse ole valmis tulemaan vastaan.
Arhinmäki on huolissaan myös erilaisista päästövähennysmekanismeista joita Kööpenhaminassa käsiteltiin.
– Pahimmillaan mekanismit voivat johtaa päästökauppakeinotteluun ja esimerkiksi sademetsien muuttamiseen puupelloiksi. On vihdoin myönnettävä, ettei kaikkia asioita voi jättää markkinoiden hoidettavaksi. Uusi talouskupla ja hallitsematon ympäristöbisnes vain pahentaisivat ilmasto-ongelmaa.