Ida Harjun tyylinäyte liitokiekossa.

Liikunnalla parempaa vointia työssä

HANNU HURME

Työyhteisöliikunnalla vaikutetaan työhyvinvointiin, yhteisön toimintaan, mutta se voi myös pidentää työuraa.

Valtakunnallisessa työyhteisöliikuntaprojektissa on pilottivaiheen jälkeen päästy vaiheeseen, jossa on mahdollista analysoida tutkimustiedon pohjalta toiminnan mahdollisuuksia. Kahdeksassa yhteisössä läpiviedyn pilottihankkeen päätyttyä on myös selvitetty esteitä tämän toiminnan tiellä.

TUL:n liittojuhlan yhteydessä eilen järjestetyssä työmarkkinaosapuolten, liikuntajärjestöjen ja kolmen ministeriön yhteistyönä toteutetun projektin pääseminaarissa kerrottiin kokeilun johtopäätökset.

Projektin ohjausryhmässä mukana olleen TUL:n pääsihteerin Esko Rannon mukaan jo nyt voidaan sanoa hankkeen tuottaneen tärkeitä havaintoja työyhteisöliikunnan merkityksestä työhyvinvoinnin edistämisessä.

– Ammattimaisesti toteutettu työyhteisöliikunta edistää organisaation hyvinvointia ja työntekijöiden jaksamista.

Projektin käytännön toteutuksesta vastasivat tutkijat Nina Karhula ja Sanna Pohjola.

Pohjolan mukaan merkittävimmät haasteet työyhteisöliikunnan edistämisen tiellä on jaettavissa kolmeen osaan.

– Vähän liikkuvien aktivoiminen, johdon sitouttaminen ja yhteistyötahojen yhteensaattaminen, luettelee Pohjola haasteet, jotka hänestä ovat kuitenkin muutettavissa mahdollisuuksiksi.

Johto
avainasemassa

Johdon sitouttaminen on Pohjolan mukaan kaiken a ja o. Hän toi myös esille tärkeän huomion työyhteisön jäsenten aktivoimisessa.

– Liikkumisen tulisi tehdä helpoksi ja se tulisi liittää osaksi työpäivää.

Myös Nina Karhula tähdensi merkitystä, joka yöyhteisön johdolla on työyhteisöliikunnan synnyttämisessä ja sen jatkuvuuden takaamisessa.

– Johdon vähättelevä asenne on este, mutta sitä on myös yhteistyötahojen puuttuminen ja työpaikkaliikuntaa ajavan kentän hajanaisuus.

Karhula korosti myös työterveyshuollon roolia.

Työkyky ja
liikunta

SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring muistutti työmarkkinajärjestöjen sitoutuneen tavoitteeseen pidentää työuria. Toimet työkyvyn parantamiseksi ja työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ovat Haringin mukaan tämän tavoitteen toteutumisessa oleellisia.

– Tätähän tavoitetta työyhteisöliikuntakin palvelee.

Tilastotiedot liikunnan harrastamisen määrän ja kunnon yhteydestä on viesti, joka kertoo miten tähdellistä on, että työmarkkinaosapuolet ymmärtävät työyhteisöliikunnan merkityksen, saattoi Haringinkin esittämien näkemysten perusteella päätellä.

keskustele aiheesta

Tulosta

jaa

Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina