Opetusministeriön työryhmä esittää huononnuksia opiskelijoiden asemaan. Ryhmän esityksen toteutuessa yliopisto-opiskelijoille myönnettäisiin opintorahaa ensin vain alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen ja sen jälkeen eri hakemuksesta ylempään korkeakoulututkintoon.
Kandidaatin tutkintoon voisi ehdotuksen mukaan käyttää enintään 37 tuettua kuukautta. Jos opiskelijan eteneminen olisi poikkeuksellisen nopeaa, kokonaistukiaikaa pienennettäisiin myöntämällä maisterin tutkintoon korkeintaan 28 tukikuukautta.
Työryhmä esittää myös, että korkeakouluopiskelijoilta poistettaisiin mahdollisuus saada eräissä tilanteissa tukea vain asumiseensa, ilman että opiskelumahdollisuudet kärsivät: asumislisäkuukaudet kuluttaisivat uudistuksen myötä aina tukikuukausia.
Parannuksena aiempaan opintoraha ehdotetaan sidottavaksi indeksiin sekä opintorahan korottamista lasta huoltaville. Esitys luovutettiin kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille tiistaina klo 13.
SYL kannattaa, ylioppilaskunnissa kriittisiä ääniä
Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) jäsenenä ryhmän työskentelyyn osallistunut hallituksen varapuheenjohtaja Leena Pihlajamäki oli valmis kannattamaan kaikkia esityksiä ”osana kokonaispakettia”, vaikka hän näkee uudistusehdotuksen osissa ongelmia.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) hallituksen varapuheenjohtaja Laura Keski-Hakuni suhtautuu esitykseen osittain hyvin tyytyväisenä mutta tarkastelee sitä kriittisesti. Tuen kaksiportaisuus ja opiskelijan perusturvaan kajoaminen asumislisää muuttamalla ovat hänen mielestään selkeitä huononnuksia nykyiseen. Hän näkeekin esityksen mallissa mahdollisia loukkoja ja ongelmia.
– Opintoajat on jo rajattu. Emme halua lisää kontrollimekanismeja, Keski-Hakuni sanoo.
HYY toivoo työryhmän esityksestä avointa keskustelua. Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin ylioppilaskunnat aikovat tavata yhteisen kannanoton antamiseksi keskiviikkona.
Työryhmä haluaa kannustaa lainanottoon
Opetusministeriön tiedotteen mukaan ”opintolainaa käytetään liian vähän”. Käytön rohkaisemiseksi ryhmä ehdottaa opintolainan valtiontakausta myönnettäväksi kaikille siihen oikeutetuille opintorahan yhteydessä.
Opintolainan korkoavustuksen tulorajoja ehdotetaan tarkistettavaksi ansiotason kehityksen perusteella, jotta lainajärjestelmän turvallisuus kohentuisi riskitilanteiden varalle.
Ryhmä kannattaa opiskelijaperheet ja opintotuki -työryhmän ehdotusta, jonka mukaan alaikäistä lasta huoltavan opiskelijan opintorahaa tulisi nostaa 145 eurolla.
Keppipuolella opiskelijoilta edellytettäisiin jatkossa aiempaa enemmän opintoja opintotukikuukautta kohden.
Seuraavaksi tutkitaan toisen asteen tuet
Tulossa on lisää opintotukijärjestelmää koskevia ehdotuksia syyskuun 2010 loppuun mennessä. Johtoryhmä laatii lisäselvityksiä erityisesti opintojen edistymisen seurannan kehittämisen osalta.
Myös toisen asteen tukimuodot otetaan ensi vuonna tarkasteluun, ja mukaan sisällytetään opiskelijoiden asumisen tukemisen vaihtoehdot.
Opiskelijan tuloissa on tiukka kontrolli
Korkeakouluopiskelijan opintoraha on 298 euroa kuukaudessa, asumislisä enintään 201 euroa ja opintolainan valtiontakaus 300 euroa kuukaudessa. Opiskelijalle asetetut tulorajat ovat opintotukikuukautta kohti 660 euroa ja muina kuukausina 1 970 euroa. Mikäli rajan ylittää, kyseisen kuukauden tuki on palautettava Kansaneläkelaitokselle.
Opintotuen johtoryhmä
Valtiosihteeri Marcus Rantalan vetämässä johtoryhmässä olivat mukana Alina Böling (FSS), Susanna Haapalainen (SAKKI), Antti Halli (SAMOK), Kalle Kiilo (OSKU), Leena Pihlajamäki (SYL), Ville Virtanen (SLL), hallitussihteeri Laura Hansén (opetusministeriö), neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen (opetusministeriö), osastopäällikkö Anne Neimala (Kansaneläkelaitos), etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen (Kansaneläkelaitos), Kaija Suorsa-Aarnio (opetusministeriö), hallitussihteeri Piritta Väinölä (opetusministeriö) sekä Arto Merimaa (valtiovarainministeriö).
Aiheesta lisää muualla
Työryhmän muistio: Opintotuen rakenteen kehittäminen. Tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen korkeakoulussa