Yhdysvaltalaisessa Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistavan artikkelin mukaan merenpinta voi nousta 75–190 senttimetriä nykyisestä vuoteen 2100 mennessä.
Artikkelin kirjoittajat, professori Martin Vermeer Teknillisestä korkeakoulusta ja professori Stefan Rahmstorf saksalaisesta Potsdam Institute for Climate Impact Research -tutkimuslaitoksesta perustavat analyysinsa viimeksi kuluneiden 130 vuoden aikana tehtyihin merenpinnan korkeuden ja meren lämpötilan mittauksiin. He löysivät mittaustuloksissa vahvan yhteyden merenpinnan nousun ja maapallon lämpötilan välillä.
– Vuodesta 1990 alkaen merenpinta on noussut 3,4 millimetriä vuodessa. Vauhti on kaksinkertainen 1900-luvun keskiarvoon verrattuna, Rahmstorf sanoo.
– Vaikka nousu ei enää kiihtyisi, tällä vauhdilla pinta nousisi 34 senttiä 2000-luvun aikana. Tutkimustiedot osoittavat kuitenkin selvästi, että merenpinta nousee sitä nopeammin, mitä lämpimämmäksi ilmasto muuttuu. Meidän on pysäytettävä ilmaston lämpeneminen mahdollisimman nopeasti estääksemme merenpinnan valtavan nousun, Rahmstorf jatkaa.
Pienikin lämpeneminen vaikuttaa paljon
Uusi tutkimus kehittelee edelleen Rahmstorfin vuonna 2007 Science-lehdessä julkaistun artikkelin ydinajatusta. Artikkelissaan Rahmstorf käsitteli merenpinnan nousun ja ilmaston lämpenemisen välistä yhteyttä.
Tutkimus lisää samaan yhtälöön toisen lausekkeen, jolla huomioidaan merenpinnan lyhyen aikavälin reagointi lämpötilan muutokseen. Näin se antaa entistä realistisemman ja tarkemman kuvan prosessista.
Vermeer ja Rahmstorf sisällyttivät tutkimukseen uusimmat tiedot, mm. satelliitin avulla tehdyt mittaukset vuoteen 2008 asti, ja ottivat huomioon tekojärvien vesivarat, jotka yhteensä laskevat merenpintaa noin kolme senttimetriä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että jo melko matalat kasvihuonekaasupitoisuudet, jotka nostaisivat maapallon keskilämpötilaa kahdella celsiusasteella 2000-luvun kuluessa, nostaisivat merenpintaa todennäköisesti yli metrin samassa ajassa.
Tutkijoiden pahin päästöskenaario, jossa maapallon keskilämpötila nousisi yli neljä astetta tämän vuosituhannen aikana, tarkoittaisi merenpinnan nousua 1,4 metrillä vuoteen 2100 mennessä.
Ottaa paremmin huomioon jäätiköt
Kun otetaan huomioon kaikki mahdolliset päästöskenaariot ja epävarmuustekijät, merenpinta voi nousta 75–190 senttimetriä vuoteen 2100 mennessä. Tulos on yhteneväinen toisen vastikään tehdyn, mannerjäätiköiden dynamiikkaan perustuvan arvion kanssa, jonka mukaan merenpinta voi enimmillään nousta kaksi metriä.
– Tutkimuksessa suuria lukuja vaikuttavampaa on se tarkkuus, millä lämpötila ohjaa merenpinnan nousua vuosikymmenien aikajanalla, Vermeer selittää.
– Tutkimus vahvistaa myös toisten tutkijoiden aiemmin tekemien, merenpinnan tasoa ja maapallon keskilämpötilaa kuvaavien aikasarjojen luotettavuutta. Sarjat on laskettu huolella ja niissä on käytetty mittaustuloksia, joita on kerätty eri puolilla maailmaa sijaitsevissa mittauspisteissä jo reilun sadan vuoden ajan, Vermeer toteaa.
Tutkimus ennustaa merenpinnan nousevan noin kolme kertaa enemmän kuin hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljäs raportti arvioi vuonna 2007, sillä IPCC:n raportissa ei otettu riittävästi huomioon Grönlannin ja Etelämantereen jään sulamisen vaikutuksia.
Viivyttely tulee kalliiksi
Ennustetun kaltaiset suuret merenpinnan nousut uhkaisivat monien suurten rannikkokaupunkien ja pienten saarivaltioiden olemassaoloa. Jotta ne estettäisiin, kasvihuonekaasuja on vähennettävä paljon ja nopeasti.
Tutkimus osoittaa, että päästövähennysten viivästyminen tulee kalliiksi, sillä päästöjen vähentäminen aikaisessa vaiheessa estää merenpinnan nousua huomattavasti tehokkaammin kuin myöhemmät vähennykset.
Jos merenpinnan halutaan nousevan alle metrin nykyisestä, monien valtioiden nyt hyväksymä tavoite, jonka mukaan maapallon keskilämpötila saa nousta korkeintaan kaksi celsiusastetta, ei todennäköisesti ole lähellekään riittävä. (KU)