120 euroa ratkaisisi paljon
Työttömän perusturva on Suomessa perustuslain vastaisella tasolla. Näin todettiin Vapaus valita toisin -yhdistyksen Ei riitä -kampanjan tilaisuudessa Helsingissä keskiviikkoaamuna.
Perustuslaki takaa kansalaisille kansaneläkkeen tasoisen perustoimeentulon, mutta nyt pienimmät etuudet ovat kaukana tästä. Niitä ovat esimerkiksi sairauspäiväraha, työmarkkinatuki ja työttömän peruspäiväraha.
Yhdistyksen mielestä sen syyskuussa alkuun panema kampanja nostaa työmarkkinatuen peruspäiväraha ja alin sairauspäiväraha 120 eurolla kuukaudessa on saavutettavissa, jos poliittista tahtoa on.
Hallituspuolueita ei kiinnosta
Vielä tahtoa ei ole näkynyt. Siitä kertoo vaikkapa eduskunnan tiistain täysistunto, jossa käsiteltiin hallituksen lakiesitystä työttömyysturvasta.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen totesi keskiviikkona, että yhdistyksen tilaisuudessa käytyä keskustelua olisi pitänyt käydä myös edellisenä iltana täysistunnossa. Paikalla istunnossa oli kuitenkin vain kymmenen kansanedustajaa: neljä vasemmistoliittolaista, kolme demaria ja yksi vihreä sekä asiaan liittyvien valiokuntien puheenjohtajat kokoomuksesta ja keskustasta.
Sama linja jatkui yhdistyksen tilaisuudessa eduskunnan kansalaisinfossa. Sinne oli kutsuttu kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat, mutta hallituspuoli poisti poissaolollaan. Demareiden ja Virtasen lisäksi paikalla olivat oppositioedustajat Leena Rauhala (kd.) ja Pietari Jääskeläinen (ps.). Hallituspuolelta lopulta keskustelemaan tuli Ville Niinistö (vihr.).
Hallituksen esityksessä ei ole korotuksia, sen sijaan opposition muutosesitykset pitävät niitä sisällään ja ovat linjassa kansalaisliikkeen tavoitteiden kanssa.
Vaikka Virtanen omalla muutosesitykselläänkin on ajamassa parannusta peruspäivärahaan, hän sanoi ymmärtävänsä pienipalkkaisten alojen ammattiliitoissa vellovan huolen siitä, että ansiosidonnaisen päivärahan vetovoima ja sitä kautta järjestäytyminen voi laskea.
– Edes perustulon puolesta kamppailevalla liikkeellä ei ole varaa siihen, että ammattiyhdistysliike heikkenisi Suomessa, hän muistutti.
Rahaa olisi
– Perusturva on jäänyt jälkeen yleisestä ansiokehityksestä, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) sanoi.
Nyt toimeentulotuki on jäänyt neljänneksen, kansaneläke viidenneksen, opintoraha kolmanneksen, lapsilisä 40 prosenttia ja kotihoidontuki yli puolet jälkeen 90-luvun alun tasosta.
– Samaan aikaan kansantuote on kaksinkertaistunut. Kyllä meillä olisi varaa, Perussuomalaisten Jääskeläinen sanoi.
Kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.) vertasi nettokustannuksiltaan 150–160 miljoonan euron hintaista korotusta kuluvan hallituskauden 3,5 miljardin verohelpotuksiin.
– Turha sanoa, että rahaa ei ole.
Irti toimeentulotuesta
Tuomioja totesi myös, että 90-luvulla perusturva oli jo toteuttanut periaatteen, jonka mukaan toimeentulotukea käytetään erityistilanteissa. Nyt sillä korvataan perusturvan puutteita.
Jopa kolme neljäsosaa peruspäivärahalla elävistä joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.
– Niinpä juuri ansioturvan ulkopuolella olevien työttömien saaman peruspäivärahan nosto vähentäisi köyhyyttä Suomessa parhaiten, Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja Heikki Hiilamo sanoi.
Viime päivinä taas vahvasti keskusteluun noussutta työttömän peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen päivärahan suhdetta ei yhdistyksen mielestä pidä päästää sotkemaan köyhyyden pienentämisen tavoitetta. Usea puhuja muistutti, että pienimmät ansiosidonnaisetkin päivärahat ovat hyvin pieniä ja niitäkin voisi tarkistaa.
SDP:n entinen kansanedustaja Arja Alho kehottikin ammattiyhdistysliikettä pohtimaan järjestäytymisperusteitaan työmarkkinoiden muuttuessa ja pätkä- ja osa-aikatöiden lisääntyessä.
– Ongelma ei ole työttömyysturvan sisällä, vaan siinä, miten yhteiskunta kantaa vastuunsa, hän sanoi.
Hän myös paheksui työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön sekavuutta ja totesi itselleenkin olleen hyvin hankalaa selvittää, mitä laki työttömille oikeastaan takaa.