Avointen seminaarien sarja alkoi Helsingistä
Talouskriisi, ympäristötuho, vanhushoiva, koulutus, työelämän muutos. Tällaisia teemoja puitiin lauantaina Helsingissä ravintola Kaisaniemessä, kun reilut 80 Vasemmistoliiton jäsentä ja kannattajaa kokoontui avoimeen tilaisuuteen käynnistelemään puolueen uuden poliittisen tavoiteohjelman valmistelua.
Eväitä tulevaan valmistelutyöhön saatiin eri alojen asiantuntijoiden alustuksista. Päivän tiukan asia-annin aloitti taloustoimittaja Otto Bruunin katsaus finanssikriisin nostamiin haasteisiin. Vaikka lähes kaikki puhuvat nyt elvytyksen puolesta, poliittista tahtoa talousjärjestelmän perustavanlaatuisiin muutoksiin on Bruunin mukaan niukasti. Noususuhdanteen taas koittaessa halu lisätä talouden säätelyä todennäköisesti vähenee nykyisestäkin.
Vasemmistoa Bruun neuvoi esittämään konkreettisia minimivaatimuksia.
– Esimerkiksi pankkituen vastineeksi pitäisi vaatia pankkien osakkeiden ottamista valtion haltuun.
Tavoitteeksi
hiilineutraalius
Ympäristö- ja ilmastosanomaa puolueväelle toivat ympäristöneuvos Sauli Rouhinen ja Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius.
Molemmat tähdensivät, että ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii pikaisia toimia ja Suomen tulisi olla asiassa huomattavasti nykyistä aktiivisempi. Ilmastonmuutoksen lisäksi olisi paneuduttava ympäristökriisiin laajemminkin.
– Maapallon luontopääoma vähenee hyvin nopeasti. 60 prosenttia ekologisten järjestelmien meille tarjoamista palveluista on heikentynyt ja niiden uusiutuminen on vaarantunut, Rouhinen sanoi.
– Sukupuuttoaalto on kiihtynyt noin 1 000-kertaiseksi normaaliin verrattuna. Palautuminen kestää 20-50 miljoonaa vuotta, Stranius jatkoi.
Stranius piti Vasemmistoliiton nykyisen tavoiteohjelman ympäristölinjauksia hyvinä, mutta esitti niihin ajanmukaistuksia ja lisäyksiä. Tavoitteiksi voitaisiin hänen mukaansa ottaa esimerkiksi Suomen saaminen hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä, vuotuisista päästövähennyksistä määräävän ilmastolain säätäminen, ydinvoimasta luopuminen tietyn aikataulun puitteissa sekä maksuton joukkoliikenne.
Julkinen
hoiva vähenee
Vanhushoivasta alustanut sosiaalipolitiikan professori Leena Eräsaari kiinnitti huomiota kilpailuttamiseen ja yksityisten toimijoiden lisääntymiseen. Kallis yksityinen palveluntuotanto lisää hänen mukaansa eriarvoisuutta sekä vanhusten että työntekijöiden parissa.
– Ehkä tärkein tendenssi on että koko ajan julkisen hoivan osuus vähenee ja perheiden ja sukulaisten osuus lisääntyy. Rikkaat ostavat yksityisiä palveluja, ja köyhät ryhtyvät hoivaamaan itse.
Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan hoivaaja on usein suhteellisen huonosti koulutettu keski-ikäinen tytär. Eriarvoisuus siis lisääntyy.
Vasemmistossa olisi Eräsaaren mielestä olennaista miettiä, miten puhutella hoiva-alan pienipalkkaisia naistyöntekijöitä, jotka joutuvat siirtymään julkiselta yksityiselle sektorille. Toinen tärkeä pohdinnan aihe on suhtautuminen globaaliin hoivaajien armeijaan, kuten filippiiniläisiin sairaanhoitajiin.
Muun yhteiskunnan mukana myös koulut ovat eriarvoistumassa, totesi koulutuspolitiikan asiantuntija Eero Väätäinen.
Vasemmistoliiton tulisi hänestä konkretisoida kouludemokratiavaatimuksiaan ja ottaa kantaa opetussuunnitelmien uudistamiseen. Kansalaistyötä, kuten vanhusten hoivaa tai päiväkodissa avustamista, voisi Väätäisen mielestä olla kouluissa enemmän.
Huomio
työn murrokseen
Vasemmisto on perinteisesti mieltänyt tehtäväkseen heikko-osaisimmista huolehtimisen. Tänä päivänä heikko-osaisimpia ovat muun muassa pätkätyöläiset ja maahanmuuttajat. Tähän tapaan linjasi STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund. Katseen suuntaaminen niin sanottuun uuteen työhön olisi Sundin mielestä vasemmistolle ensiarvoisen tärkeää.
Toiseksi keskeiseksi haasteeksi hän nimesi huomion kääntämisen palkkaetujen tavoittelusta työelämän laatuun, edunvalvonnan ”pehmeään puoleen”, jonka yhä useampi mieltää tärkeämmäksi. Taloudellisen toimeentulon koheneminen ei enää lisää onnellisuutta entiseen tapaan.
Yhtenä konkreettisena ideana Sund esitteli STTK:n ehdotuksen vuosilomapankista, jonka myötä pätkä- ja silpputöidenkin tekijät saisivat mahdollisuuden lomiin.
Toimihenkilöunionin hallituksen jäsen ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Kati Tyystjärvi kehotti kiinnittämään huomiota työssäkäyvien köyhien määrän kasvuun. Vantaalaisista toimeentulotuen saajista suurin osa on nykyään työssäkäyviä.
Oululainen kaupunginvaltuutettu Anne Huotari esitti puolestaan perusturvauudistusta, joka mahdollistaisi kaikille vähintään 700 euron syyperustaisen turvan kuukaudessa. Toimeentulotukea tarvittaisiin vain poikkeustilanteissa.
Tilaisuuksia
joka piirissä
Loppupuheenvuoron pitänyt Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kannusti kriittiseen keskusteluun, jossa mikään ei saa olla pyhää.
– Tarvitaan uusia tavoitteita, joilla suunnataan eteenpäin, herätetään keskustelua ja otetaan haltuun se rooli, joka vasemmistolla pitää yhteiskunnassa olla ja jolla vasemmisto nousee.
Ensi kesäkuussa Jyväskylän puoluekokouksessa hyväksyttävästä ohjelmasta on tarkoitus käydä jatkossakin laajaa ja avointa keskustelua. Työstämiseen on mahdollisuus osallistua niin internetissä kuin kasvotustenkin.
– Tarkoitus on, että jokaisessa piirijärjestössä järjestetään vähintään yksi, mieluiten useampi tilaisuus, johon kutsutaan jäsenet ja kannattajat keskustelemaan. Keskustelujen pohjalta tehdään ensimmäinen versio, joka lähtee uudestaan liikkeelle, Arhinmäki kertoi.
– Tätä kautta saadaan konkreettinen ohjelma, jota ihmiset haluavat tukea. Jatketaan Portugalin, Saksan ja Hollannin vasemmiston voittojen tietä, mutta se vaatii selkeää poliittista linjaa ja tahtoa viedä sitä eteenpäin..