SAK:n keskiviikkona järjestämässä prekariaattiseminaarissa tuli selväksi, mikä puheenjohtaja Lauri Lylyn oman järjestönsä työn johtolinjaksi määrittelemistä vaihtoehdoista on se, jota edeten ay-liike ajaisi todella myös pätkä- ja silpputyötä tekevien etuja.
Lyly – ja jo edeltäjänsä Lauri Ihalainen – kuvaa ay-liikettä puolustukselliseksi, turvallisuus- ja uudistusliikkeeksi.
Puolustuksellinen ja turvallisuusliike tuskin houkuttelevat tämän päivän pätkätyöntekijöitä. Pätkä- ja silpputyöntekijöiden edunvalvonta edellyttää tutkijatohtori Anu Suorannan mukaan ay-liikkeeltä radikaalisuutta, ryhtymistä todelliseksi uudistusliikkeeksi.
Suoranta muistutti mikä on työelämän kuva 2000-luvun Suomessa.
– Vuoden 2008 lopulla oli uusista alkavista työsuhteista 62,4 prosenttia muita kuin jatkuvia kokoaikaisia työsuhteita.
Ellei täystyöllisyyttä, ei työn ensisijaisuutta
Pätkä- ja silpputyöasioihin ay-urallaan perehtynyt kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) sanoi rekisteröineensä ay-liikkeen johtohenkilöiden suunnalta kuulemansa myönteiset lausunnot ay-liikkeen velvoitteista pätkätyötä tekevien edunvalvonnassa. Moitteen sijaa hän löytää edelleen käytännön työstä.
– Kenen etuja ay-liike todella ajaa, kysyi Alanko-Kahiluoto.
Hän on havainnut, että neuvottelupöydissä tuppaa pätkätyöläisten etujen ajaminen unohtumaan.
Keskustelulla pätkätyöntekijöiden edunvalvonnasta on yhteytensä keskusteluun perustulosta ja edelleen perusturvan ja ansioturvan kytköksiin.
Termiä ”perustuloon suuntautuminen” käyttänyt pamfletisti Jukka Peltokoski halusi erottaa tavoitteen toimeentulon takaamisesta ja tavoitteen työn takaamisesta kaikille.
– Kun ei voida taata täystyöllisyyttä, niin ei voida myöskään esittää vaatimusta työn ensisijaisuudesta.
Pätkätöillä ei tule lisätä matalapalkkatyötä
JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori vastasi Peltokoskelle muistuttamalla keskeisestä ay-liikkeen lähtökohdasta.
– Ihmisellä on oltava työtä, jolla voi elättää itsensä.
Santamäki-Vuori ei hyväksy joidenkin perustulon puolesta puhujien näkemyksiä, joissa lähdetään siitä, että on epäkuranttia työtä, jota on on saatava tekemään pätkätöissä ja vähällä palkalla. Pätkätyö olisi näin yksi mekanismi, jolla tuotetaan matalapalkkatyötä.
– Tämä linja vaikuttaisi palkkojen muodostukseen ja johtaisi siihen, että matalapalkkatyötä tehdään entistä enemmän.
Santamäki-Vuoren mielestä ay-liikkeen toiminnalla on ollut vaikutuksensa siinä, että pätkätyön lisääntymistä on kyetty hillitsemään. Huonona hän sen sijaan piti sitä, että samaan aikaan ovat kaikkein hankalimmat pätkätyön muodot lisääntyneet.
Eri mieltä perusturvasta
Alanko-Kahiluodon mielestä SAK:nkin ajama perusturvan ja ansioturvan kytkös on este köyhimpien turvan parantamiselle.
JHL:n puheenjohtajan mukaan Alanko-Kahiluodonkin esittämiin näkemyksiin kytköksestä liittyy väärinkäsityksiä. Perusturvan tason nostamista on vastustettu sen kalleuden vuoksi. Kalleuden sanotaan johtuvan siitä, että ay-liike vaatii ansioturvan nostamista samassa suhteessa perusturvan nostamisen kanssa.
Näin ei ay-liike Santamäki-Vuoren mukaan vaadi. Hän muisteli, että kaavailuissa ansioturvaa oltaisiin nostamassa 50–60 prosenttia perusturvan noston tasosta. Hän pitää perusturvaan tehtyjä korotuksia hyvin pieninä, kun niitä verrataan esimerkiksi palkkaveron kevennyksiin.
Kyse on myös yhdenvertaisuudesta, kun valtio vastaa perusturvan maksamisesta.
Santamäki torjui myös käsitykset, joiden mukaan ansioturvan puolestapuhujat olisivat hyvätuloisten palkansaajien asialla.
SAK:n prekariaatti-seminaariin palataan perjantain Viikkolehdessä.