– Tällä menolla vuosikertymä on noin 10,5 miljoonaa eli lähes yksi miljoona enemmän kuin vuonna 2008, laskee Marjatta Stenius Kaukonen, Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Tampereen kaupunginvaltuustossa.
Hänen mukaansa Pirkanmaan pääkaupunki siis maksaa tuon summan siitä, ettei tee mitään.
Tampereella on otettu tavoitteeksi työllisyystilanteen parantaminen. Vasemmistoliiton aloitteesta tavoitteen toteutumista ja kaupungin toimien vaikutusta on myös ryhdytty seuraamaan.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ehdotuksesta valtuusto täsmensi mittaria, jolla saadaan tietoa työttömyyden kehityksestä. Nyt päästään seuraamaan työttömien määrän ja rakenteen lisäksi kunnan osuutta työmarkkinatuesta.
– Kyseessä on erittäin yksinkertainen mittari, jonka avulla valtuusto voi seurata pitkäaikaistyöttömien työllistämistoimien onnistumista, kuvaa Stenius-Kaukonen.
Kaupunginvaltuusto saa kolme kertaa vuodessa laskelmat siitä, miten paljon kaupunki maksaa yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista niin sanottua sakkomaksua sen johdosta, että heitä ei ole työllistetty tai ohjattu koulutukseen.
– Olisiko ollut niin, että raha paras konsultti, kun aloitteemme eteni, ironisoi Stenius-Kaukonen.
Selvitykset
eivät riitä
Stenius-Kaukonen perää kaupungilta konkreettisia toimia. ja hän vaatii kaupunkia tarttumaan tähän ongelmaan tosissaan.
Konkreettiseksi toimeksi ei riitä kaupunginhallituksen keväällä teettämä selvitys siitä, millaisesta väestä pitkäaikaistyöttömien kasvava joukko koostuu. Selvityksessä todetaan perusteluna tämän joukon olemassaololle muun muassa se, että joukko on niin vaikeasti työllistettävä.
– Varmasti onkin niin, että osa heistä kuuluisi eläkkeelle, mutta kyllä riittää heitäkin, jotka olisivat valmiita palaamaan työelämään, kun vaan tehtäviä tarjottaisiin.
Stenius-Kaukonen viittaa esimerkkeihin monista muista kunnista – vaikkapa Porista. Niissä on toimittu toisin. Niissä on maksettu niin sanottua kuntalisää, muutamaa sataa euroa työmarkkinatuen päälle, tai maksettu palkkana ja kuntalisänä. 200–300 euroa kuukaudessa on tyypillinen kuntalisä.
Käyttöön
kuntalisä
Vasemmistoryhmä on tehnyt Tampereella aloitteen vastaavan käytännön käyttöönotosta.
Tosissaan toimeen tarttuminen tarkoittaa Stenius-Kaukosen mukaan sitä, että kaupunki, lisää resursseja työhön, jolla pitkäaikaistyöttömille järjestetään työpaikkoja järjestelmällisesti.
– Kuntalisä on toinen vaihtoehto, sanoo Stenius-Kaukonen ja muistuttaa Tampereella kymmenisen vuotta käytössä olleesta, mutta vaietusta ja vähän käytetystä vaihtoehtoisesta toimentulotuesta.
Vaihtoehtoinen toimeentulotuki on tarkoitettu kohdennettavaksi ensisijaisesti alle 25-vuotiaisiin ja yli 40-vuotiaisiin toimeentulotuen piirissä oleviin henkilöihin, joille tarjotaan toimeentulotuen vaihtoehtona työllistymistä. Tuella on tavoitteena on edistää kuntoutumista ja pääsyä avoimille työmarkkinoille.
– Oleellista on se, että työpaikkoja ruvetaan tosissaan luomaan. Yksi mahdollisuus olisi se, että kaupunki edesauttaisi tehokkaasti pitkäaikaistyöttömiä työskentelemään tehtävissä, joita kolmannelta sektorilta löytyy.
Tätä tapahtuu, mutta se on vähäistä, tietää Stenius-Kaukonen.
Tampereen
häpeätila
Stenius-Kaukonen on selvittänyt Kelalta, miten muut Pirkanmaan kunnat ovat huolehtineet pitkäaikaistyöttömiensä työllistämisestä ja on joutunut toteamaan kotikaupunkinsa häpeätilan.
Parhaiten pitkäaikaistyöttömiensä työllistämisestä on vastannut Virrat. Kunnassa aktiivitoimien piirissä on kolme kertaa enemmän kuin työttömäksi jääneitä, mikä näkyy sakkomaksujen pienuutena. Asiansa hyvin hoitaviksi paljastaa alkuvuoden tilasto myös Parkanon ja Sastamalan. Niissä työllistettyjä on kaksi kertaa enemmän kuin työttöminä olevia yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita.
– Tampereen luvut ovat päinvastaiset – työttömänä on kaksinkertainen määrä työllistettyihin verrattuna.
Kansan Uutiset kirjoitti kuntien sakkomaksuista tammikuussa. Silloisten tilastojen mukaan kunnat hassasivat vuosina 2006–2008 lähes 500 miljoonaa euroa rahoja, joita niiden ei olisi tarvinnut maksaa, jos ne olisivat aktiivisesti kuntouttaneet pitkäaikaistyöttömiä.