Tradekalta kolmessa vuodessa Vasemmistoliitolle 100 000 euroa
Vasemmistoliitto saa kaikista rahoistaan ammattiyhdistysliikkeeltä noin 2,5 prosenttia. Suurimmat ammattiyhdistysliikkeeltä peräisin olevat toiminta-avustukset puolue sai vuosina 2007 ja 2008 Metallityöväenliitolta ja Julkisen alan punarinnoilta eli JHL:n vasemmistoryhmältä.
Vasemmistoliiton torstaina Kansan Uutisille antamien tietojen mukaan metallirahaa puolue sai noina vuosina yhteensä 33 000 euroa ja punarintojen toiminta-avustusta 22 000 euroa. Rakennusliiton vasemmistoryhmältä puolue sai vuonna 2007 vielä 16 263 euroa, mutta 2008 ei mitään.
Puu- ja erityisalojen liitto avusti puolueen toimintaa kahtena vuonna yhteensä 16 034 eurolla.
Muita tukijoita ovat olleet Paperiliiton vasemmistoryhmä, Viestintäalan ammattiliitto, Punajuuri eli SAK:n vasemmistoryhmä ja Kuljetustyön tuki (AKT:n vasemmistoryhmä).
Toiminta-avustukset
eivät liity vaaleihin
Vuonna 2007 ay-liikkeen toiminta-avustuksia kertyi yhteensä 54 025 euroa ja 55 527 euroa vuonna 2008, yhteensä 110 552 euroa. Avustuksia on käytetty työelämää edistävän toiminnan rahoitukseen. Vasemmistoliitosta korostetaan, että rahoja ei ole käytetty vaalikampanjoihin.
– Toki ay-liikkeen rahoitus on ollut Vasemmistoliitolle tärkeä, mutta kokonaiskuluihin verrattuna se on pieni osa rahoituksestamme. Pääosin rahoitamme koko toimintamme puoluetuella ja jäsenmaksuilla, puoluesihteeri Sirpa Puhakka sanoo.
Toiminta-avustukset eivät ole yhteydessä vaaleihin.
– Toiminta-avustuksia käytetään puolueen normaalin toiminnan pyörittämiseen. Sitä käytetään esimerkiksi ay-liikkeen kanssa yhdessä järjestettäviin seminaareihin, työelämäasioiden valmisteluun, erilaisten kokousten ja tilaisuuksien järjestämiseen, Pukakka selventää.
– Ne ovat nimenomaan työelämän kehittämisprojektiin ja edunvalvontaan.
Hän tähdentää, että ay-liikkeeltä tulleita avustuksia ei ole tarkoitettu vaalityöhön.
– Eri asia on se, että ammattiliitot ovat tukeneet ehdokkaitamme, mutta näistä tuista ilmoittamisvastuu on ehdokkailla itsellään.
Tradekalta
100 000 euroa
Puolueen ay-liikkeeltä saamien rahojen taso on ollut tiedossa jo pitempään, mutta se on uutta, että toiminta-avustusta on tullut myös Osuuskunta Tradeka-yhtymältä. Vasemmistoliitto sai siltä 20 000 euroa vuonna 2007, 35 000 euroa vuonna 2008 ja 45 000 euroa vuonna 2009. Yhteensä rahaa siis on tullut kolmena vuotena 100 000 euroa.
Puhakan mukaan asia ei ole ollut julkisuudessa, koska aiemmin puolue on julkistanut vain vaalirahoituksen, muttei toiminta-avustuksia.
– Kyse on markkinointisopimuksesta. Käytämme kaikissa mahdollisissa majoituksissa ja tilanteissa Tradekan palveluja. Se on yhteistyösopimus, josta molemmat osapuolet hyötyvät.
Raha siis palaa Tradekalle?
– Pitkälti näin on. Meillä on vuoden mittaan useita erilaisia tilaisuuksia Tradekan tiloissa.
Oikeisto
hyötyy
Puhakka ei yhdy kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen pelkoon siitä, että vaalirahakeskustelu karkottaisi rahoittajia kokoomukselta.
– Tämä keskustelu ilman muuta vähentää vaalirahoitusta kaikilta puolueilta, mutta uskon oikeistopuolueiden hyötyvän tilanteesta. Luulen, että liike-elämän piiristä löytyy aina oikeistolle rahoittajia. Eivät ne näin vähästä säikähdä.
Niille ammattiliittojen jäsenille, jotka ovat vihastuneet liittojen piiristä vasemmistopuolueille annetuista tuista Puhakka muistuttaa, että liittojen yksi tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja jäsenten etujen valvominen.
– Vasemmistopuolueet ovat perinteisesti eduskunnassa olleet ne, jotka ovat ajaneet työelämän parannuksia. Lisäksi pitää olla vastavoima yrittäjien ja elinkeinoelämän vahvoille lobbauskoneistoille.
Katot
kampanjoille
Vasemmistoliitto toistaa vaatimuksensa siitä, että vaalirahoitusta käsittelevässä Lauri Tarastin työryhmässä asetetaan kampanjakatot sekä puolueille että yksittäisille ehdokkaille. Kaavailuissa esillä ollut yksittäisten lahjoitusten enimmäissumman määrittely ei sille riitä. Kampanjakattojen arvioidaan lisäävän läpinäkyvyyttä ja demokratian toteutumista.
Vasemmistoliitto muistuttaa, että vaalikampanjointiin käytetyt rahasummat ovat kasvaneet vaali vaalilta. Sen mukaan valtavat vaalibudjetit ovat muodostuneet jo esteeksi demokratian toteutumiselle ja jakavat ehdokkaat ja puolueet eri kasteihin.
– Olisikin erinomaista, jos puolueet pystyisivät sopimaan kampanjakatoista. Meillä on vaalit vähintään kahden vuoden välein, välillä kahdet vuodessa, ja olisi toivottavaa päästä vaalirahoituksen kilpavarustelusta, joka on jatkunut vuosia ja nostanut rajusti vaalikampanjoiden kuluja, Puhakka sanoo.
Hän toteaa, että kilpavarustelusta hyötyvät lähinnä maakuntien ykköslehdet, televisio ja ulkomainonta.