Köyhällä kansalla on selvä käsitys siitä, kenen pitäisi johtaa Suomea
– Hurstista presidentti, kuului eduskuntatalon edessä, kun Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö Heikki Hurstin johdolla tuli köyhän kansan kanssa kertomaan kansanedustajille tiistaina, mitä vähävaraisten elämän korjaamiseksi tulisi tehdä.
Sanoma oli: korotuksia pieniin etuuksiin. Mielenosoitus oli ajoitettu valtion ensi vuoden talousarviosta käytävän keskustelun alle.
– Reilu korotus peruspäivärahaan, kansaneläkkeeseen, opintotukeen, Heikki Hursti luetteli ja vaati niitä samalla sidottavaksi indeksiin.
15 eurolla päivässä
Köyhän huolia talon rappusille ehti kuulemaan edustajia useimmista eduskuntaryhmistä. Vain vihreät ja kokoomus puuttuivat.
Hallituspuolueista keskustan Inkeri Kerola ei luvannut miljoonia, mutta arveli tilaisuuden herättävän kansanedustajatkin ymmärtämään todellisuutta. Hän myös kehotti mielenosoittajia muistamaan, että vierellä olija on tukija.
Oppositiosta SDP:n sosiaalityöntekijä–kansanedustaja Anneli Kiljunen taas piti vakavana, että köyhien määrä Suomessa on kahden viime vuoden aikana kasvanut 100 000 ihmisellä. Nyt EU-määritelmän mukaisia köyhiä on 700 000.
Sama huoletti Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilää.
– Köyhyys on lisääntynyt asteittain edellisestä lamasta lähtien, hän totesi.
– Välillä oli pitkä nousukausi, mutta perusetuuksia ei nostettu. Puuttui halu.
Tennilä myös huudatti mielenosoittajia ihmettelemällä, miten elää 15 eurolla päivässä.
– Ei mitenkään, hän vastasi kysymykseensä.
Joka päivä on huolta
Vantaalaiset Senja ja Ville elävät pienillä etuuksilla pakon edessä ja sanovat, että vaikeaa se on.
– Joka päivä on huolta siitä, miten saa kunnon ruuat, Senja sanoi eduskuntatalon portailla.
Hän elää työmarkkinatuella ja käy työllisyyskurssia. Ville jäi laman vuoksi työttömäksi eikä saa työttömyyskorvausta, vaikka on liiton jäsen. Häntäkin kurssitetaan.
Raha on tiukassa.
– Nyt joutuu ajattelemaan viikkoja eteenpäin, miten saa ruuat hankittua. Vaatteet haen kierrätyskeskuksesta, Senja kertoo.
On paljon tarpeellista, johon ei ole varaa. Esimerkiksi liikkumiseen paikasta toiseen.
– Julkinen liikenne on kauheen kallista. Lippujen hintoja pitäisi ehdottomasti laskea.
Eduskuntatalosta ei näe
Vantaalaiset kaverukset eivät usko, että eduskuntatalosta näkisi, miten huonosti suomalaisilla menee.
– Kaipa nää kuulee, mutta tuskin ymmärtävät, mistä täällä puhutaan, Senja arvioi kansanedustajia.
– On rahahuolia, velkoja, nälkää. Leivänkin hinta on noussut eurolla lyhyessä ajassa. Mutta tuskin siitä haittaa on, että tänne tullaan kertomaan.
Senja ja Ville eivät äänestä vaaleissa. Usko poliittiseen vaikuttamiseen on heikko.
Senjan mielestä on älytöntä laskea ja sitten nostaa ruuan arvonlisäveroa ja hän vaatii alkajaisiksi korotusta toimeentulotukeen. Yleisen arvonlisäverokannan korotus ärsyttää.
– Veroja nostetaan ja ne revitään köyhän selkänahasta, hän sanoo.
– En äänestä, koska asioita ei hoideta.
Villen usko on vielä heikompaa.
– Ne vaan puhuu, hän arvioi kansanedustajia.
– Sitten äänestän, kun ensimmäinen lupaus on täytetty.
Seuraatte kuitenkin asioita?
– Pakko on silti seurata, että tietää, miten penniä venyttää.