Elävänä keitetty sika viestii rappiosta

Kaksinaismoraalia ruokalautasella

Vasemmistoliiton Mirka Muukkonen arvioi sikojen elävältä kalttaamisen kielivän suurista ongelmista ruuan tuotannossa. – Ei ole vähäpätöistä, jos moraalimme sallii olla kiinnittämättä huomiota eläinten kohteluun, hän sanoo.

TUULA KÄRKI

Pari viikkoa sitten kohistiin siitä, että ainakin neljässä ruotsalaisteurastamossa on keitetty eläviä sikoja. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tiedotti pian Ruotsin uutisten tultua julki, että myös Suomessa on käsitelty teurassikoja eläinsuojelusäädösten vastaisesti. Eviran tiedossa oli yksittäisiä tapauksia, joissa eläimen kuolemaa ei ole asianmukaisesti varmistettu ennen kalttausta ja teurassiat ovat joutuneet elävinä kiehuvaan veteen.

Maanantain Demari-lehti kertoi, että Varsinais-Suomen tarkastuseläinlääkäri todisti yhtä tapausta vieraillessaan teurastamossa viime kesänä. Poliisi tutki asian ja viime viikolla syyttäjä teki tapauksesta syyttämättäjättämispäätöksen.

Vasemmistoliiton ruoka-aktivisti, turkulainen Mirka Muukkonen ei lähde pohtimaan tapausten yleisyyttä. Hän muistuttaa ihmisoikeustaistelija Mohandas Gandhin ajatuksesta, jonka mukaan kansakunnan sivistyksen taso näkyy siitä, kuinka se kohtelee eläimiään.

– Ei ole vähäpätöistä, jos moraalimme sallii olla kiinnittämättä huomiota eläinten kohteluun. Se kertoo moraalin rappeutumisesta, Muukkonen sanoo.

– Kalttaustapausten ilmitulo heijastaa muutenkin tehoyhteiskuntaa ja kapitalismin äärilaitaa.

Tehotuotanto johtaa siihen, että teurastamossa ei ehditä huomata, onko sika tajuissaan, kun se heitetään kalttausveteen.

– Enää ei arvosteta eläimen henkeä ja olemusta.

Kaksinaismoralismia
lautasella

Muukkonen näkee kaksinaismoralismia suhtautumisessa eläimiin.

– Ihmiset ovat kärkkäitä tekemään valituksia, jos kokevat, että vaikkapa jossain näytteillä olevia eläimiä kohdellaan huonosti. Mutta samaan aikaan heillä on joka päivä omalla lautasella jotain, joka on tuotettu kohdellen eläimiä paljon huonommin. Ihmiset sulkevat silmänsä eivätkä edes halua tietää, miten ruoka on tuotettu. Kananmuna voi olla häkkikanalasta ja possuleike tehotuotettu.

Muukkonen toteaa, että elävänä kaltatut siat ovat tavallaan välinpitämättömyyden huippu, sillä niitä ei voi edes syödä.

– Se on ruuan tuhlausta. Samaa tapahtuu eri muodoissa koko ajan. Kun eläimiä esimerkiksi syötetään väärin ja ne sairastuvat, joudutaan tuotteita vetämään isoja määriä markkinoilta pois. Se on myös ekologisesti kestämätöntä.

Muukkonen ottaa esimerkiksi ruuasta löytyneet lasinsirpaleet, joiden vuoksi esimerkiksi Ruotsissa on vedetty markkinoilta satoja tuhansia kiloja ruokaa.

– Jotain kieroa meidän ruuantuotannossamme on. Länsimaissa tuhlataan ruokaa silmittömästi samaan aikaan, kun yli miljardi ihmistä näkee nälkää. Joka kuudes sekunti lapsi menehtyy aliravitsemukseen jossain päin maailmaa.

Missä ammatti-
ylpeys?

Muukkonen yllyttää tehotuotannon työntekijöitä aktiivisuuteen.

– Olen miettinyt, paatuuko työssä niin, ettei enää välitä.

Hän kuitenkin uskoo, että täytyy olla tosi kurjaa työskennellä esimerkiksi teurastamossa, jossa keitetään eläviä sikoja.

– Sen täytyy ottaa ammattiylpeydelle ja kehotankin työntekijöitä kapinaan, olemaan suostumatta tällaiseen toimintaan.

Hän ymmärtää, että joku voi pelätä työpaikkansa puolesta.

– Moraalisesti oikein voi toimia nimettömänäkin. Siihen löytyy väyliä.

Vaikka Suomi-
kuvan puolesta

Ruotsissa paljastuneet sikojen kalttaukset tapahtuivat teurastamoissa, jotka kuuluvat suomalaisen HK Ruokatalon omistukseen.

– Sama firma sai kolme vuotta sitten yhteisösakon kanojen asiattomasta kuljettamisesta. Kielii suurista ongelmista, että tällaisia tapauksia tulee toistuvasti vastaan.

Muukkonen kehottaa viranomaisia ja poliittisia päättäjiä toimimaan.

– Muuten meillä on taas kohta käsissämme joku ruokakriisi.

Hän lisäisi valvontaa ja tarkkuutta siitä, mitkä firmat saavat erilaisia toimilupia. Hänestä esimerkiksi maa- ja metsätalousministerin, entisen sikatilallisen Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) pitäisi puuttua eläinrääkkäykseen.

– Ei riitä, että haluaa ylläpitää kuvaa puhtaasta suomalaisesta ruuasta. Toivoisin häneltä tiukkaa kantaa tuotantotapoihin vaikka vain siksi, että Suomi-kuva tahraantuu, jos paljastuu epäeettistä toimintaa.

Lehmät vastaan
mummot

Muukkonen vaatii aktiivisuutta myös omalta puolueeltaan.

– Työväestökin syö.

Hän toteaa puolueväen muistuttaneen hänelle ruuantuotannon etiikasta puhuttaessa, että lehmillä on EU-tason oikeus ulkoiluun, mutta vanhuksilla ei ole.

– Se, että eläimille taataan hyvät olot, ei merkitse, etteikö ihmisen hyvinvoinnista tulisi huolehtia. Jos paadumme ja potkimme eläimiä, leviää yleinen välinpitämättömyys kaikkea elävää, myös mummoja, kohtaan, Muukkonen sanoo.

Keskustele artikkelista