Palokan Pelimannitalossa avautui perjantaina ainutlaatuinen kantelemuseo, jonne on koottu monipuolinen valikoima erilaisia kanteleita Suomesta, Baltian maista ja Venäjältä.
Pelimannitalon yläkertaan sijoittunut museo pohjautuu suurelta osin kanteleentutkijan Kari Dahlblomin kokoelmaan. Lisäksi soittimia on saatu Kanteleliitosta sekä yksityisiltä kansalaisilta.
Ajatus kantelemuseosta syntyi, kun synnyinseudulleen Äänekoskelle palanneella Dahlbomilla oli vaikeuksia soitinkokoelmansa sijoittamisessa.
– Kanteleeseen keskittynyttä soitinmuseota ei ole ollut koko maailmassa, Dahlblom perustelee hanketta.
Ilmavoimien palveluksessa Tikkakoskella työuransa tehneen Dahlblomin kiinnostus kanteletta kohtaan heräsi jo yli 30 vuotta sitten.
– Innostuin, kun kuulin Moskovan radiosta Neuvosto-Karjalan valtion kanteleyhtyeen soittoa. Ihmettelin, kun soittivat klassista musiikkia kanteleilla. Se kolahti. Naapurilta sain vanhan Saarijärven kanteleen, jolla opettelin itse soittamaan. Ensimmäinen soitto-opettajani ja soittokaverini oli mestaripelimanni Lauri Kahilainen.
Kanteleensoiton Suomen mestaruudenkin voittanut Dahlblom on toiminut opettajana erilaisilla kanteleleireillä. Virkavapaalla ilmavoimista hän työskenteli vajaan vuoden myös ammattimaisena soittajana Karjalan neuvostotasavallan Kanteleyhtyeessä, kun Suomessa ei ollut mahdollista päästä ammatikseen soittamaan.
Soittamisen ja virkatyönsä ohessa Dahlblom on tehnyt kanteleen juuriin, malleihin, soittotyyleihin, soittajiin ja soitinrakentajiin kohdistuvaa tutkimusta soittimen koko levinneisyysalueella. Uurastus on huipentumassa Sibelius-Akatemiaan tehtävään väitöstutkimukseen.
Suomen kansallissoitin kantele ei ole vain suomalainen instrumentti. Kanteleen levinneisyysalueeseen kuuluvat myös kolme Baltian maata sekä Luoteis-Venäjä. Sen vuoksi puhutaankin Itämeren kanteleesta.
Kanteleen ikää ja alkuperää ei tunneta tarkasti. Vanhimmat löydökset ovat Novgorodin seudulta 1100-1300 luvuilta, ja vanhin suomalainen viisikielinen kantele on vuodelta 1699. Kanteleen määritteleminenkin on vähän vaikeaa.
– Maailmassa tuskin on monta sellaista soitinta, josta saman nimikkeen alta löytyy niin monenlaista soitinrakennetta ja soittotyyliä. Yksi, muttei kaikenkattava määritelmä on, että kantele tarkoittaa ryhmää soittimia, joissa on vapaat kielet eikä otelautaa.
Kantelemuseon sijoittumiselle Keski-Suomeen on Dahlbomin mukaan hyvät perustelut.
– Keski-Suomessa on poikkeuksellisen rikas kanteleperinne ja esimerkiksi Saarijärven kantele oli jo 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa laajasti tunnettu käsite.
Yli 150 vuotta vanhasta viljamakasiinista tehty pelimannitalo tarjoaa kantelemuseolle oivalliset puitteet. Päivittäiseen aukioloon pelimannitalolla ei ole resursseja. Alkuvaiheessa Dahlblom on luvannut olla museossa paikalla kerran viikossa ja erikseen tilattaessa.
Dahlblom kehuu museota mainioksi tutustumispaikaksi koululaisille, opiskelijoille ja kaikille kanteleista ja niiden historiasta kiinnostuneille.