Mitä yhteistä on papilla ja pankkiirilla? Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon. Sammon Kari Stadigh (vuosipalkka 4,6 miljoonaa) vaati Ylen haastattelussa purkamaan julkista sektoria, ”koska se ylittää kansakunnan kantokyvyn”. Yritysjohtajien ”palkkatalkoisiin” Stadigh ei katso voivansa osallistua.
Perussuomalaiset hyväksyvät Kreikan kolmannen, lähes sadan miljardin euron tukipaketin, vaikka tukipakettien vastustaminen on ollut puolueen vaalivoittojen ytimessä. Timo Soinille sopii nyt Suomen vastuiden kasvattaminen 1,5 miljardilla eurolla tutuin perusteluin: emmehän me, mutta kun muut.
Suomen uusi hallitus vastustaa Kreikan velkojen leikkaamista, mutta tavalla tai toisella niitä tullaan leikkaamaan, koska muuten Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää ei saada mukaan Kreikka-kolmoseen.
Suomalainen poliitikko on joustava ja lisää joustoa tarvitaan, kun Euroopan unionia ryhdytään syksyllä muokkaamaan toden teolla liittovaltion suuntaan. Velkakriisi on opettanut unionia todellisuudessa johtaville saksalais- ja ranskalaispoliitikoille, että rahaliiton oloissa talousunioni ei riitä, vaan tarvitaan myös poliittinen unioni.
Jäsenmaat siirtävät osan talouspoliittisesta suvereniteetistaan ylikansalliselle tasolle.
”En kannata liittovaltioitumista, en vahvaa komissioita, en koko EU:ta”, Soini kirjoitti kesällä 2009.
Tänä kesänä hahmotelmat EU:n liittovaltioitumisesta ovat kuitenkin edenneet niin pitkälle, että Soini voi jo perussuomalaisten seuraavassa puoluekokouksessa kahden vuoden kuluttua joutua opettamaan kenttäväelleen, miksi tämänkin takinkääntö on vain pakko hyväksyä.
Euroalueen poliittisen tiivistämisen suuntaviivoja hahmotteli komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin johtama viiden presidentin ryhmä visiossaan 21. kesäkuuta. Sen viesti oli lisää yhteisiä pelisääntöjä työmarkkinoille, kilpailukykyyn, liiketoimintaympäristöön ja julkiseen hallintoon.
Talous- ja rahaliiton tiivistäminen on sitä, että jäsenmaat siirtävät osan talouspoliittisesta suvereniteetistaan ylikansalliselle tasolle. Konkreettisia toimenpiteitä arvioidaan vuonna 2017 Soinin ministerikauden puolivälissä. Junckerin työryhmä ei ottanut niihin tarkkaa kantaa.
Muilla EU-toimijoilla on jo selkeitä ehdotuksia. Ranskan presidentti Francois Hollande esitti kesällä, että euroalue tarvitsee oman valtiovarainministerin, jolla on oikeus puuttua jäsenmaiden budjetteihin. Hänen tukenaan toimisi euroalueen oma parlamentti, jolla olisi euroalueen budjetti.
Millä euroalueen budjetti rahoitettaisiin? Saksan valtiovarainministerillä Wolfgang Schäublella on vastaus: erillisellä euroverolla.
EU täyttää jo nyt melkein kaikki liittovaltion tunnusmerkit. Sillä on yhteinen alue, vapaa liikkuvuus, maatalouspolitiikka ja ulkorajapolitiikka. Ukrainan kriisi on tiivistänyt yhteistä ulkopolitiikkaa.
Puuttuu enää lähinnä yhteinen talouspolitiikka ja veronkanto-oikeus. Nyt niitä kohti ollaan menossa.