Lähes varma seuraava pääministeripuolue keskusta esittää menojen jäädyttämistä ja yli kahden miljardin euron leikkauksia. Ja tämä on vasta alkua vähitellen käynnistyvässä kilpalaulannassa siitä, kuka on kovin leikkaaja.
Monilla ei kuitenkaan ole enää yhtään mitään, mistä leikata. Itä-Suomen yliopiston joulukuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan 20–30 euron arvoista ruoka-apua saa viikoittain noin 20 000 ihmistä. Tutkimusta johtaneen professori Juho Saaren mukaan he ovat tavallisia suomalaisia, joiden rahat eivät riitä ruokaan. Valtaosa saa sosiaa-liturvaa, mutta pakolliset menot vievät siitä ison osan, koska vuokrat ovat nousseet eivätkä eläke, sairauspäiväraha, kansaneläke, toimeentulotuki tai asumistuki riitä elämiseen.
Tämä on totta 2000-luvun Suomessa, vahvisti Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea keskiviikkona antamassaan päätöksessä Suomen Sosiaalioikeudellisen Seuran tekemästä kantelusta. Suomen ratifioima sosiaalinen peruskirja edellyttää, että sosiaaliturvan minimimäärien tulee olla vähintään 50 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta ja missään tapauksessa minimitaso ei saisi alittaa 40 prosentin tasoa. Suomessa useimmat minimituet jäävät selvästi alle tämän tason.
Suomessa on vakava vero-ongelma, mutta ei tulojen ylä-, vaan alapäässä.
Komitean antama huomautus osoittaa myös sen, että Suomessa on vakava vero-ongelma, mutta ei tulojen ylä-, vaan alapäässä. Minimisairauspäivärahan, työttömän peruspäivärahan ja äitiysrahan kaltaisista etuuksista maksetaan vielä 20 prosentin vero. Se huomioon ottaen Suomi jää kauas jälkeen itse asettamastaan tavoitteesta minimiturvan tasoksi.
20 prosentin vero on äärimmäisen kireä, kun puhutaan yleensä 500–700 euron eduista kuukaudessa. Sitä voi verrata Suomessa 1990-luvulta lähtien toteutettuihin veronkevennyksiin. Ylin marginaalivero on asteittain alennettu 51 prosentista alle 30:een. Kaikkein suurituloisimpien suomalaisten tyypillinen veroprosentti oli 32 vuonna 2013 ja silloin puhutaan yli miljoonan euron vuosituloista.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean antama huomautus vie Suomen eräänlaiselle tarkkailuluokalle. Onneksi vaalien jälkeen nimitettävä hallitus pääsee tekemään tarpeelliset korjaukset jo ensi kesän budjettiriihessä. Perusturvan tason nostaminen on välttämätöntä ja siihen on myös varaa, sanovat kriisitietoisuuden lietsojat mitä tahansa. Suomi on niitä harvoja valtioita, jossa julkisen sektorin omaisuus on paljon julkista velkaa suurempi ja nyt velkaa saa kaiken lisäksi ilmaiseksi.
On nykyistä monipuolisemman vaalikeskustelun aika – ja tarve.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi