Kauhua ja toivoa. Harvoin jos koskaan pienen maan parlamenttivaaleja odotetaan ulkopuolella näin suurella tunteella, mutta nyt voi liioittelematta sanoa koko Euroopan katsovan sunnuntaina Kreikkaan. Tuoreimpienkin mielipidetiedustelujen mukaan vasemmistopuolue Syriza nousee maan suurimmaksi puolueeksi ja on aivan hilkulla, saako se parlamenttiin enemmistön ilman muiden puo-lueiden apua.
Jos ja kun Syriza voittaa, se pääsee toteuttamaan syyskuussa hyväksyttyä Thessalonikin ohjelmaa, jonka sisältö on paljon muutakin kuin velkojen leikkaus. Ohjelmaa voi luonnehtia Kreikan, ja myös koko Euroopan, uudelleenkäynnistämiseksi, sisältyyhän siihen muun muassa julkisten investointien vapauttaminen vakaus- ja kasvusopimuksen asettamista kahleista.
Syrizan ohjelmasta on mahdotonta löytää mitään, mikä oikeuttaisi lyömään puoluetta ääri-leimalla. Se ei kieltäydy velkojen maksusta eikä halua Kreikkaa ulos eurosta. Puolue haluaa vain järjestellä velan sellaiselle tasolle, jonka takaisin maksaminen on mahdollista. Tässä Syriza vetoaa vuoden 1953 eurooppalaisen velkakonferenssin esimerkkiin. Silloin natsimiehityksestä kärsinyt Kreikka antoi Saksan velkoja anteeksi.
Natsimiehityksestä kärsinyt Kreikka antoi Saksan velkoja anteeksi.
Euroissa mitattuna koko ohjelman toteuttaminen maksaisi 11,3 miljardia ja tuottaisi puolueen arvion mukaan 12 miljardia.
Suomessa Syrizan linjalla on ainoastaan vasemmistoliitto. Kannatuskadosta kärsivä perussuomalaiset yrittää kohennella asemiaan nostamalla Kreikkaa vaaliteemaksi välikysymyksen avulla. Kahden oppositiopuolueen ero on siinä, että vasemmistoliiton kannattamassa mallissa Kreikka voisi nousta jaloilleen, jatkaa eurossa ja hoitaa velvoitteensa. Perussuomalaisten vaihtoehdossa Kreikka joutuisi ulos eurosta, velat nollautuisivat eikä Suomikaan saisi mitään.
Pelkkää teeskentelyä on pääministeri Alexander Stubbin tapaan uskotella itselle ja muille, että Kreikka selviäisi ilman että tehdään mitään järjestelyitä.
Talouskriisi on aiheuttanut kreikkalaisen tragedian, joka hakee vertaistaan kehittyneessä länsieurooppalaisessa valtiossa. Ihmisoikeusliiton kansainvälisen kattojärjestön tällä viikolla julkaiseman raportin mukaan säästöt esimerkiksi terveydenhuollossa ovat johtaneet siihen, että lääkärit joutuvat kieltäytymään leikkauksista tai siirtämään elintärkeitä leikkauksia, esimerkiksi sydän- tai syöpäpotilaille, siinä määrin, että se johtaa hengenvaaraan.
Yksi kriisin vielä pitkään vaikuttavista sivuvaikutuksista on aivovuoto. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana esimerkiksi 35 000 lääkäriä on jättänyt maan ja 50 000 nuorta pyrkii ulkomaille opiskelemaan.
On selvää, että Kreikkaa on rangaistu jo riittävästi kokoomuksen ja SDP:n veljespuolueiden hulvattomasta menosta ja korruptiosta.