Työnantajapuoli kärjistää tilannetta työmarkkinoilla. ABB:n Pitäjänmäen tehtaan pääluottamusmiehen irtisanominen johti välittömästi vastatoimiin työntekijäpuolella. Työelämän pelisäännöistä käytävät neuvottelut katkesivat käytännössä saman tien.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ilmoitti välittömästi vetäytyvänsä neuvottelujärjestelmän uudistamista pohtivasta työryhmästä vastalauseena työnantajan käyttäytymiselle. Myös AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen on kertonut harkitsevansa eroa työryhmästä, ellei potkuja ei peruta.
Työntekijäpuoli pitää pääluottamusmiehen irtisanomista laittomana ja erittäin vakavana hyökkäyksenä alan koko neuvottelujärjestelmää kohtaan. Kyse on isosta periaatteellisesta kysymyksestä. Tapaus osoittaa, että nyt pitäisi vahvistaa luottamusmiesten asemaa ja oikeussuojaa. ABB:llä mennään takapakkia ja työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry:n tukemana siellä on ikään kuin palattu 1930-luvun ilmapiiriin.
Tästä samaisesta isäntävaltaa suosivasta ilmapiiristä kertovat myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tiistaina julkistamat lähiajan tavoitteet. Niiden toteuttaminen tietäisi kylmää kyytiä varsinkin vähävaraisille. EK haluaa keventää verotusta ja ottaa siihen rahat supistamalla julkista sektoria vähintään kolmella miljardilla. Se tarkoittaisi leikkauksia moniin etuisuuksiin.
EK ei tosin – jo tuttuun tapaansa – halua kertoa, missä viikate heilahtaisi. Epämääräinen puhe on taktiikkaa, jolla hämärretään todellisia tavoitteita. Menojen karsinta kolmella miljardilla eurolla voisi EK:n mukaan tarkoittaa muun muassa sitä, että 2000-luvulla lisätyistä tehtävistä ja normeista karsittaisiin noin kaksi kolmasosaa – eikä palkkoja myöskään korotettaisi.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää ainoana mahdollisuutena, että nyt ”luovutaan jostakin vähemmän tärkeästä”. Sen Häkämies jätti sanomatta, kenen kannalta hän asiaa tarkastelee: itsensä tai vaikkapa akaalaisen yksinhuoltajan? Kummallakohan mahtaa olla jotakin leikattavaa?