Akava on alkanut tehdä pesäeroa muuhun palkansaajarintamaan. Kun muut palkansaajien liitot ovat rakentamassa yhteistä ja voimakkaampaa keskusjärjestöä, Akava ei tahdo tulla mukaan, vaikka varsinkin sen pienipalkkaisia edustavissa liitoissa epäilemättä haluja olisikin.
Akava haluaa muutenkin erottautua ja nostaa profiiliaan. Tästä hyvä esimerkki on Akavan tuore ulostulo, jonka mukaan työttömän määräaikaista pätkätyötä ei tarvitsisi enää perustella. Nyt perusteluna on ollut vaikkapa vuorotteluvapaan tai vanhempainloman sijaisuus. Akava olisi valmis myöntymään työnantajien tahdon edessä.
Korkeasti koulutettujen Akavan mielestä muutos voitaisiin hoitaa ”tilapäisellä lakipoikkeuksella” ja se olisi voimassa vain niin kauan, kuin vaikea talouden tilanne sitä vaatii. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että kerran hyväksytystä ”tilapäisjärjestelystä” ei hevin palata ”normaalitilaan”.
Hyvin kyseenalaista onkin, että tuollaisella lakipoikkeuksella muutettaisiin kerta heitolla yhtä työlainsäädännön keskeistä periaatetta.
Nykyisessä laissa määräaikaisuuden perusteet ovat niin laveat, että työnantaja voi löytää luovia ratkaisuja, jos niitä tarvitsee. Yhtenä todisteena tästä on erilaisten pätkätöiden määrän jatkuva kasvu. Vaikea onkin nähdä, että nykyinen laki aiheuttaisi jonkinlaisia työllistämiskynnyksiä, kuten Akavan edustaja Ylen uutisissa (7.12.) totesi.
Nyt pitäisi hälytyskellojen soida, kun Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustaja kiittelee Akavaa ”mielenkiintoisesta ja myönteisestä tarjouksesta”.
Ehkä EK:ssa ollaan tyytyväisiä juuri siksi, että lain muutos osaltaan rapauttaisi palkansaajan turvaa, kun työnantajien ei enää tarvitsisi miettiä perusteita määräaikaisille työsuhteille. Se lisäsi myös isäntävaltaa ja avaisi uuden polun määräaikaisuuksien lisäämiselle, vaikka suoranaista tarvetta siihen ei olisikaan.