Ukrainan parlamenttivaalit sujuivat muun muassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin vaalitarkkailijoiden mukaan pääsääntöisesti demokraattisesti ja rehdisti niillä alueilla, joilla äänestäminen oli mahdollista. Venäjäkin on lupaillut tunnustavansa vaalituloksen.
Venäjän laittomasti itselleen ottamalla Krimin niemimaalla ei vaaleja käyty eikä myöskään Itä-Ukrainassa, jossa Venäjän joukot toimivat paikallisten separatistien tukena.
Vaalitulos oli kuitenkin selkeä eli länsimieliset ryhmittymät saavat enemmistön parlamenttiin. Samalla se oli tappio Venäjälle. Sen horjutuskampanjoinnista huolimatta kansa äänesti toisin, kuin Venäjä olisi halunnut.
Vallassa pysyvät niin pääministeri Arseni Jatsenjukin Kansanrintama-puolue kuin presidentti Petro Porošenkon puolueryhmittymä. Enemmistöä paikoista niille ei tosin synny ilman Oma apu -puolueen tukea. Paikkoja parlamenttiin saavat myös syrjäytettyä presidenttiä Viktor Janukovytšia tukevat venäjämieliset ehdokkaat. Nationalistien oikeisto sen sijaan ei vaaleissa pärjännyt, vaikka joitakin edustajan paikkoja saakin.
Kun Krimillä ja Itä-Ukrainassa ei äänestetty, 27 edustajan paikkaa 450:stä jää täyttämättä.
Vaalit saattaa olla käännekohta Ukrainan kriisissä. Maassa on laillisesti ja demokraattisesti valittu parlamentti, jolla on myös valta toimia. Vaalitulos voi avata ovet sopimukseen päätyville neuvotteluille ja sotatoimien lopettamiselle. Neuvotteluja helpottaa sekin, että ääripuolueet eivät vaaleissa menestyneet.
Vaikka näin kävisikin, Ukrainalla itsellään on silti edessään ankeat ajat vielä pitkään. Maan talous on todella syvässä kriisissä eikä rehottavaa korruptiotakaan ole pystytty kitkemään.
Neuvotteluratkaisua kiirehtii sekin, että talvi on tulossa. Ukrainan ja maa kansalaiset tarvitsevat energiaa ja toisaalta Venäjä kaipaa kipeästi kaasulleen maksavia asiakkaita.