Ukrainassa käytävässä sodassa tunnelmat ovat nyt odottavat. Viime viikolla syntynyt tulitauon vahvistanut sopimus ei ainakaan toistaiseksi ole kaatunut. Sekin on jo askel oikeaan suuntaan.
Toivoa rauhansuunnitelman etenemiseen antaa sekin, että molemmat sodan osapuolet ovat maanantaina ryhtyneet sopimuksen mukaisesti vetämään raskasta aseistustaan kauemmas Itä-Ukrainan tulitaukolinjalta.
Nyt vaaditaan kummaltakin osapuolelta malttia muuallakin kuin neuvottelupöydässä. Separatistit tuskin toimivat Venäjän tahdon vastaisesti. Ety-järjestölle on kiistan ratkaisemisessa varattu merkittävä rooli. Etyj ei kuitenkaan voi toimia ennen, kuin tilanne sodan rajavyöhykkeellä on rauhoittunut. Aseiden vaikeneminen on kummankin osapuolen ja ennen muuta viattomien siviilien edun mukaista. Monien muiden maiden tavoin myös Suomi on valmis lähettämään Etyj-tarkkailijoita tulitaukovyöhykkeelle – ja hyvä niin.
Jos tulitauko todellakin pysyy, se vaikuttaa myös pakotepolitiikkaan. Ainakaan uusia pakotteita ei panna toimeen. Vanhempien pakotteiden purkaminen taas riippuu pitkälti siitä, miten Venäjä käyttäytyy.
Venäjän pääkaupungissa Moskovassa järjestettiin sunnuntaina ensimmäinen suurehko mielenosoitus Venäjän sotatoimia vastaan sitten Ukrainan sodan alkamisen. Epäselvää on, miksi sodan vastainen mielenosoitus sai luvan juuri nyt? Liittyykö se jotenkin rauhansopimukseen vai halusiko Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallinto näin vain purkaa kasautuneita paineita.
Mielenkiintoista on joka tapauksessa se, että Venäjän johto tässä tilanteessa salli vastamielenosoituksen. Putinin hallintohan ei ole tähän asti edes myöntänyt julkisesti sitä, että Ukrainassa on separatistien rinnalla taistelemassa myös venäläisiä sotilaita.