Hallituksen viime viikolla pidetyn budjettiriihen tuloksia on ehditty jo riepotella moneenkin kertaan julkisuudessa. Käytännössä budjettiesitys ei juuri muuttunut siitä, mihin hallituspuolueet päätyivät kevään kehysriihessä ja juhannusviikon minihallitusneuvotteluissa.
Budjettiehdotuksen liikkuvat osat olivat lähinnä promilleluokkaa. Muutokset veivät talousarvioesitystä kuitenkin entistä epäsosiaalisempaan ja kansalaisia eriarvoistavaan suuntaan.
Julkisuuteen saatetut budjettiriidat olivat jo osa alkanutta vaalitaistelua linjalla kokoomus-demarit. Tässä kisassa kokoomus vei nyt demareita 6-1. Demareille ei jäänyt käteen oikeastaan mitään, kun kokoomus nappasi jokeritkin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen käsistä.
Rinne ehti jo oman ministeriönsä budjettiriihen jälkeen hehkuttaa, että demarien esityksestä oppivelvollisuusikä nousee ja köyhimmät eläkeläiset saavat kympin lisää takuueläkkeeseensä. Kumpikin uudistus jää toteutumatta. Kokoomus jyräsi ja vei näin ainakin osan demareiden ajattelemista vaalivalteista. Porvaripuolueiden puristuksessa demarien voima ei yksinkertaisesti riittänyt. Kokoomus on voimansa tunnossa ja jatkanee samalla kiristyvällä linjallaan vaaleihin saakka.
Ryhdikkäästi lisäelvytyksen puolesta ennen budjettiriihtä esiintynyt Rinne joutui elvyttämisessäkin pettymään. Kokoomuksen leikkauslinja voitti kirkkaasti: tosiasiassa niin väylähankkeisiin kuin koulukorjauksiinkin tarkoitetut rahat supistuvat tästä vuodesta.
Budjettiehdotuksen hyväksyminen merkitsee kiistatta sitä, että pienituloisten asema heikkenee ensi vuonna jo siksi, että eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden etuuksien indeksileikkauksia ei peruttu, ja samaan aikaan monet välttämättömät palvelut, asuminen ja ruokakin kallistuvat. Ostovoiman pieneneminen heikentää suoraan myös palvelualojen työllisyyttä.
Lapsilisäleikkaus ja sitä kompensoimaan keksitty verovähennys ei myöskään hyödytä pienituloisimpia perheitä. Sama kohtalo myös pientä eläkettä saavilla.