Jääkö pääsiäisen jälkeinen viikko Suomen teollisuushistoriaan hetkenä, joka käänsi kansantalouden uuteen nousuun? Niin voi käydä, jos Metsä Groupin keskiviikkona julkistama yli miljardin euron hanke rakentaa uuden ajan sellutehdas Äänekoskelle toteutuu. Se tuottaa myönteistä värinää, joka voi muuttua konkreettisiksi toimiksi.
Yksi tehdas, vaikka suurikin, ei vielä ratkaise Suomen tulevaisuutta. Yksittäisenä hankkeena Äänekosken tehdas on kuitenkin niin iso, että sillä on esimerkkiarvoa laajemminkin.
Hankkeen poikkeuksellisuudesta kertoo sekin, että kyseessä on alan ensimmäinen suuri investointi peräti 20 vuoteen. Suomi tarvitsee maailman myrkyissä selvitäkseen vielä paljon lisää tällaisia kohti tulevaisuutta kurkottavia investointeja. Vasta sitten kun teollinen pohja on kunnossa, markkinat avautuvat kunnolla moninaisten palvelujen viennille.
Uusia investointeja kaivataan kipeästi lisää.
Metsä Groupin mukaan lopulliseen rakentamispäätökseen vaikuttavat maailmantalouden ja ennen muuta Aasian taloudellinen kehitys, markkinanäkymät sekä puunhankintaan ja logistiikkaan liittyvät ratkaisut. Äänekosken hanketta on kuitenkin valmisteltu jo pitkään ja reunaehdotkin ovat varmaan olleet tiedossa ennen suunnitelman julkistamista.
Vaikka tehtaan käynnistyminen on vielä monen mutkan takana, niin jo tällaisen suunnitelman julkistaminen antaa toivoa rakennemuutoksessa vuosikausia toimintojaan alas ajaneen metsäteollisuuden säilymiselle Suomessa. Vanhaa slogania mukaillen Suomi elää edelleen myös metsästä.
Uusia investointeja kaivataan kipeästi lisää, sillä tuoreiden tilastojen mukaan maaliskuussa oli virallisestikin yli 252 000 ihmistä vailla työtä. Työttömyysaste oli alkuvuonna 9,5 prosenttia eli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Äänekosken seudullakin joka viides työkykyinen on työtä vailla.
Metsä Groupin pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan toteaa Kauppalehdessä (24.2.), että vuoden alusta voimaan astunut yhteisöveron alennus vaikutti merkittävästi rakentamispäätökseen. Äänekosken hanke lieneekin, ainakin suuressa mitassa, ensimmäinen konkreettinen osoitus yhteisöveron mainostetuista ”dynaamisista vaikutuksista”. Nyt kun pää on avattu, voimme kai odottaa seuraajia ihan jonoksi asti.
Investointipäätökseen lienee osaltaan vaikuttanut sekin, että Metsä Fibre on suomalaisten metsäomistajien omistama yhtiö. Omistajat haluavat saada puunsa kaupaksi hyvään hintaan.
Dynaamisia vaikutuksia voi olla myös itse biotuotetehtaan tuotteilla. Sellu nimittäin voidaan jalostaa esimerkiksi erilaisiksi kemikaaleiksi tai tekstiileiksi. Oheistuotteena saadaan myös biopolttoainetta.
Jättihankkeessa kyse on osaamisen hyödyntämisestä. Suomessa on viime vuosien aikana tutkittu runsaasti muun muassa selluloosan jatkokäyttöä. Meillä on runsaasti osaamista puun käytöstä. Se työ alkaa tuottaa hedelmää.
Uusia innovaatioita ja luovia ideoita tarvitaan. Niiden hyödyntämiseksi ja uusien työpaikkojen syntymiseksi tarvitaan teollisuuspoliittinen strategia ja ohjelma. Sen valmistumista on syytä kiirehtiä.