EU-vaalien loppurynnistys alkaa todenteolla nyt, kun kaikki ehdokkaat ovat selvillä. Ennakkoäänestyksen alkuun on aikaa enää kuukausi ja varsinaiseen vaalipäivään reilu viikko enemmän.
Viisi vuotta sitten EU-vaalit eivät kansalaisia järin paljon kiinnostaneet. Vaalien äänestysprosentti jäi koko EU-alueella niukasti alle 40 prosentin. Suomessa päästiin 40,3 prosenttiin. Aktiivisuus laski edellisvaaleista vajaan prosenttiyksikön. Tuolloin helsinkiläiset äänestivät aktiivisimmin (47,1 pros.) ja peränpitäjänä oli Lapin vaalipiiri (32,7 pros.). Ennusteiden mukaan vaali-intoa näyttäisi nyt olevan edelliskertaa enemmän. Vaaliasetelmatkin ovat nyt viime kertaa kiinnostavammat. Ehdokaslistoilla on tuttuja nimiä ja esimerkiksi keskustan ehdokasjoukosta löytynee sekä vaalien EU-myönteisin että -kielteisin ehdokas. Äänestäjä on ymmällään, mitä linjaa hän loppujen lopuksi tukee.
EU-vaalit ovat jossain määrin esivaalit ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Niissä pitää menestyä. Samaan aikaan käytävät SDP:n ja kokoomuksen puheenjohtajataistot suuntaavat poliittista asiakeskustelua. Ukrainan tilanteen kehityksellä on oma vaikutuksensa, vaikka kukaan ei nyt pystykään ennustamaan, mikä on tilanne reilun kuukauden päästä.
Sisäpoliittinen tilanne heijastuu vaalien kampanjointiin, vaikka kotoperäiset asiat eivät pääsääntöisesti EU-parlamentille kuulukaan. Henkilövaaleissa asiakysymykset jäävätkin helposti jalkoihin. Ainakaan toistaiseksi mikään puolue ei ole pystynyt EU-teemoilla erottautumaan muista, vaikka yksi jos toinenkin puolue on jo ehtinyt omat EU-ohjelmansa esitellä.
Euroopassa virta näyttäisi vievän vasemmalle. Eurovasemmistolle ennakoidaan vaalivoittoa. Niin käynee myös Suomessa. Vasemmistoliitolla on hyvät mahdollisuudet palata EU-parlamenttiin. Viimeksi viimeisen paikan vei RKP vain alle 3 000 äänen marginaalilla. Kristillisdemokraatit saivat tuolloin vähemmän ääniä kuin vasemmistoliitto, mutta vaaliliitto auttoi puolueen edustajan parlamenttiin. Nyt vaaliliittoja ei ole.
Ilman kovaa vaalityötä mikään tulos ei realisoidu, sillä kaikki puolueet yrittävä resurssiensa mukaan paahtaa täysillä viimeisen vaalienaluskuukauden. Ehdokasasettelun ohella se, miten äänestäjät saadaan liikkeelle, ratkaisee tuloksen.