Politiikassa yksittäisiä ihmisiä tulee ja menee. Näin ovat jotkut arvovaltaisinakin pidetyt poliitikot arvioineet pääministeri Jyrki Kataisen ilmoitusta jättää niin pääministerin kuin kokoomuksen puheenjohtajankin tehtävät.
Onko tosiaan niin, että hallituksen pääministeri ja muutkin ministerit ovat vain ”yksittäisiä ihmisiä”, jotka vain toteuttavat aikanaan sovittua hallitusohjelmaa? Kukaan ei ole korvaamaton, mutta ei kai tuollaisilla määritelmillä haluta vähätellä tehtävistään luopuvien motiiveja.
Katainen on ilmaissut jo aiemmin halunsa siirtyä pois suomalaisen päätöstenteon ytimestä. Erityisen selvästi se kävi ilmi viime kesänä. Siksi Kataisen eroamisilmoitus ei tullut varsinaisena yllätyksenä, vaikka julkistettuna se olikin uutispommi. Tätähän on odotettu siitä asti, kun Katainen lupasi kertoa huhtikuussa omista tulevaisuuden suunnitelmistaan. Hieman yllättävää tosin on, että hän ikään kuin luovuttaa ja jättää hommat kesken.
Kataisen lähtö heikentää hallitusta, sanovat muut ministerit tai hallituspuolueiden edustajat mitä tahansa. Hallitusvene keikkuu vielä entisestään, jos ay-mies Antti Rinne lyö puheenjohtaja Jutta Urpilaisen SDP:n puheenjohtajakisassa ja astelee valtiovarainministerin paikalle. Jos vielä vihreät kaatavat kuppinsa syksyllä ydinvoimalaluvan käsittelyssä, niin silloin edessä ovat ennenaikaiset eduskuntavaalit, vaikka varsinainen vaalipäiväkin on tuolloin jo lähellä.
Perustuslain mukaan eduskunnan hajottamiselle pitää löytyä selkeät perustelut, ennen kuin pääministeri tekee hajotuksesta aloitteen, jonka presidentin täytyy hyväksyä. Nyt voimassa olevan perustuslain aikana eduskuntaa ei ole hajotettu kertaakaan.
Hallituksen omat sisäiset vaikeudet eivät riitä hajotuksen syyksi. Jos hallitukselta menee eduskunnan luottamus, niin silloin pääministerin on toimittava. Jos ydinvoimapäätös ajaa vihreät hallituksesta, hallituksella olisi silloin takanaan enää 101 edustajaa, koska puhemies saa äänestää. Niukin mahdollinen enemmistö toki riittäisi, mutta käytännössä se olisi liian vähän, koska äänestysten tulokset alkaisivat olla sattumastakin kiinni. Yksittäiset sairauslomat tai ministerien virkamatkat voisivat keikauttaa enemmistön.
Kataisen vaihtuminen johonkin toiseen kokoomuspoliitikkoon ei vielä hallitusta kaada eikä Rinteen nousu ministeristöön. Nykyistä vaikeammaksi hallituksen elämä kuitenkin muuttuu, sillä oppositio on vahvistunut vasemmistoliiton hallituksesta lähdön myötä. Hallitus alkaa muistuttaa toimitusministeristöä, joka hoitaa pakolliset kuviot, mutta välttää poliittisia avauksia. Se ei kuitenkaan nykyoloissa riitä ja tällainen hallinnointi lisää oppositiopuolueiden kannatusta.
Hajotusvaalien haluun saattaa vaikuttaa sekin, että nykyiset gallupluvut suosivat kokoomusta ja keskustaa sekä vihreitä, mutta toisivat murskatappion demareille.