Kaikki hallituksen kehysriihessä sovitut toimet syövät kasvua, arvioi tuoreeltaan Ilmarisen varatoimitusjohtaja Jaakko Kiander. Menoleikkaukset ja veronkorotukset tuhoavat myös kasvupaketin hyvää tarkoittavat vaikutukset.
Nyt kuitenkin tarvittaisiin juuri sellaisia toimia, jotka lisäävät talouskasvua ja parantavat työllisyyttä.
Maailmalta kuuluu vienoja ääniä talouden hienoisesta kasvusta. Suomessa vanhan vientiteollisuuden aika entinen ei enää palaa. Metsäteollisuus ei kokonaan kuole, mutta hiipuu hiljalleen maailman markkinoiden puristuksessa. Elektroniikkateollisuudessa on elämää kuihtuneen Nokian jälkeenkin. ICT-maailmassa vain universumi on ideoille rajana.
Tarvitaan uusia vientituotteita.
Nyt on keksittävä ja luotava uusia vientituotteita. Muutoin meidät hukka perii, jos Venäjän-kauppakin vielä alkaa EU:n pakoteviidakossa yskiä.
Tarvitaan uusia vientituotteita. Kotimaisia innovaatioita tarvitaan myös toisinpäin eli on ryhdyttävä kehittelemään myös tuontitavaroita korvaavia tuotteita. Markkinathan ovat jo olemassa – ja kotimaassa työvoimaa. Niistä voitaisiin kehittää myös uusia vientituotteita. Se ei ole helppoa, mutta ei mahdotonta. Sitä myös tapahtuu koko ajan pääosin pienessä mittakaavassa. Kaikki tuonti ei tosin ole korvattavissa.
Tuontia korvaavia tuotteita on ehkä helpointa ”löytää” elintarvikkeista laajasti katsottuna.
Markkinat eivät yksin pysty luomaan uutta ja järkevää tuotantoa eikä työtä kaikille halukkaille. Siksi iso tehtävä lankeaa julkiselle vallalle. Samalla kenttää avautuu myös pitkäaikaisille pääomasijoittajille.
Suomesta löytyy koko ajan uusia mahdollisuuksia. Hieno esimerkki on paljon julkisuutta saanut kumina. Lähes 30 prosenttia maailman kuminasta tuotetaan Suomessa. Maailmalla suosittua maustetta tuottaa meillä noin 1 500 viljelijää. Valtaosa tuotannosta menee vientiin.
Myös tasokkaalle suomalaiselle palveluviennille on löytynyt markkinoita niin Euroopasta kuin sen ulkopuoleltakin. Hinnalla ei tarvitse dumpata, jos tuote on kunnossa. Miksi sosiaali-, terveys-, turva- tai koulutuspalveluista ei voisi kehittää vetäviä vientituotteita? PISA-tutkimuksethan osoittavat, että aika monet asiat meillä ovat kunnossa. Suomi panostaakin jo koulutusvientiin.
Joku voi kavahtaa sote-puolen palveluvientiä siksi, että se mielletään perinteiseksi julkiseksi palveluksi. Alalle pitäisikin luoda pelisäännöt, joita noudattaen niin yksityinen kuin julkinenkin puoli voisivat olla mukana palveluviennissä.
Sote-uudistuksen myötä vanhojen toimintamallien tilalle on joka tapauksessa löydettävä uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Julkisen ja yksityisen sektorin on kyettävä aiempaa tiiviimpään yhteistoimintaan.
Palveluiden osuus maailmankaupasta alkaa olla jo nyt noin puolet. Suomenkin viennin arvosta palveluiden osuus on koko ajan kasvussa, joten erilaisten innovaatioiden merkitystä ei kannata vähätellä.