Kotimaisen median tulevaisuuden näkymiä tutkaillut selvitysmies Tuomas Harpf esittää medialle kahta erilaista määräaikaista tukea alv-verojen alentamisesta.
Hallitus on parin viiden vuoden aikana korottanut tilattavien lehtien arvonlisäveroa kaksikin kertaa: ensin nollasta yhdeksään prosenttiin ja sitten vielä kymmeneen.
Lehdistön alvin tuotto valtiolle taitaa olla samaa luokkaa kuin alkoholiveron korotuksenkin. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan esittämän tuoreen arvion mukaan viime vuonna alkoholivero tuotti valtiolle 93 miljoonaa euroa talousarviossa laskettua vähemmän. Kaikki seurannaisvaikutukset huomioon ottaen samansuuntaisesti on käymässä myös lehdistön alvin korotukselle.
Lehdistön arvonlisäveron käyttöön ottaminen osui median rajuun murrosvaiheeseen. Muutamassa vuodessa alalta on häipynyt reilusti yli tuhat työpaikkaa eikä kierteelle loppua ole näkyvissä. Mahdollinen alvin alentaminen viiteen prosenttiin toisi pienen helpotuksen, kun alennus siirretään suoraan kuluttajien maksamiin tilaushintoihin.
Harpf ehdottaa myös Suomeen Tanskan mediatukijärjestelmän kaltaista mallia, jossa jaettaisiin tuotantotukea ja innovaatiotukea tietyn määräajan. Kaikkiaan tuotanto- ja innovaatiotukea jaettaisiin 30 miljoonaa euroa. Tällainen vaikeaan siirtymäkauteen kohdistettu tuki vaikuttaa perustellulta eikä kuitenkaan rasittaisi kohtuuttomasti valtiontaloutta. Sillä voi olla taloudellista merkitystä toisinpäin, eli valtion saamat verotuotot tuen myötä jopa lisääntyvät.
Tärkeä lehdistön kannalta on myös selvitysmiehen esitys jakelutuesta haja-asutusalueille jaettaville sanomalehdille. Jakeluongelmiin on syytä etsiä ratkaisua Itellan, sen lehtiasiakkaiden ja työntekijäjärjestöjen yhteistyöllä. Selvitysmiehen mukaan tuki kohdennettaisiin niille, joiden yksikkökohtainen jakelukustannus on selvästi alan keskiarvoa suurempi.
Nämä ja muut selvitysmiehen esitykset menevät hallituksen maaliskuiseen kehysriiheen. Näinkin pienistä rahoista voi syntyä kädenvääntö, mutta esitysten toteuttaminen piristäisi vaikean rakennemurroksen kourissa kamppailevaa media-alaa ja loisi uskoa tulevaisuuteen. Se on perustelua myös suomalaisten sananvapauden kannalta tilanteessa, jossa kansainväliset mediayritykset jyräävät monilla eri rintamilla.