Lähtökellot ovat alkaneet soida Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevan toimitusjohtaja Merja Ailukselle.
Kun Kevan hallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Laura Räty käänsi tiistaina peukkunsa alaspäin, niin se on lopun alkua. Aika vaikea on nimittäin kuvitella, että paluuta entiseen olisi. Rädyn tunnot nimittäin jakaa nyt moni muukin – ihan puoluekannasta riippumatta.
Päätösvalta asiassa on Kevan valtuuskunnalla, jolle esitykset tekee yrityksen hallitus, joka seuraavan kerran on koolla perjantaina. Ailus toki voi tehdä itsekin johtopäätöksiä, jos alkaa kokea asemansa käyvän liian tukalaksi.
Ailus oli aikanaan keskustan ehdokas toimitusjohtajaksi. Nyt keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän puheista saa sen käsityksen, että myös puolueessa valmistaudutaan tukemaan Kevan hallituksen puheenjohtajaa. Sipilä korosti keskiviikkona myös, ettei paikka ole keskustalle varattu, vaan siihen pitää valita pätevin henkilö.
Tässä keskustajohtaja on täysin oikeassa. Niin olisi pitänyt tehdä ehkä jo silloin, kun Ailusta valittiin. Jostakin syystä Ailus ohitti silloin useitakin häntä pätevimmiksi arvioituja hakijoita.
Ailus on osoittanut huonoa harkintakykyjä haaliessaan itselleen etuja ison palkkansa päälle. Ailus itse tietää, kuinka aktiivinen hän on näissä etujen vaatimisissa ollut, mutta ulospäin toimet eivät kovin mairittelevilta näytä. Pienipalkkaisen kuntatyöntekijän on mahdoton ymmärtää oman eläkeyhtiönsä johtajan kohtuuttomia etuja.
Jatkuessaan ja vielä mahdollisesti laajentuessaan jupakka alkaa nakertaa julkisen eläkeyhtiön luottamusta ja mainetta. Siihen ei Kevalla ole toden totta ole varaa.