Paikalleen jähmettynyt kolmen suuren puolueen asetelma murtui ryskyen viime vuoden eduskuntavaaleissa. Hetki elettiin tilanteessa, jossa oli vain yksi suuri, kolme aika suurta, kaksi keskisuurta ja kaksi pienpuoluetta. Todennäköisemmin vaalit vasta aloittivat käymistilan, joka johtaa uuteen pysyvämpään jakoon.
Ylen viime sunnuntaina julkaiseman tuoreimman mielipidemittauksen muutoksista ei kannata vetää johtopäätöksiä mihinkään suuntaan, mutta pidemmän aikavälin kehitys on erittäin mielenkiintoinen. Kokoomus ja SDP ovat karkaamassa keskustalta ja perussuomalaisilta. Äänestäjien tahto vie kohti eurooppalaista mallia, jossa suurimman puolueen paikasta kamppailevat konservatiivinen puolue ja (nimellisesti) sosialistinen puolue.
Tärkein huomio viime kuukausien puoluegallupeista onkin se, että heiluri kävi jo oikeassa ääriasennossa. Nyt se on tulossa takaisin. Kokoomuksen huippukannatus on sulanut viime syksystä suorastaan ryminällä. Silloin se oli aivan ylivoimainen melkein 25 prosentin kannatuksella. Nyt eroa demareihin ei ole enää prosenttiyksikköäkään.
Äänestäjien tahto vie kohti eurooppalaista mallia.
Jos kahden suuren asetelma vakiintuu seuraavan vuosikymmenen tai parin valtalinjaksi, merkitsee se entistä kiinnostavampia aikoja politiikkaan. Ennen nykyistä hallitusta vaihtoehtona oli vain kahden suuren pakkoavioliitto kolmannen jäädessä rannalle. Nyt hallitusvaihtoehtoja tulisi lisää ja pienempien puolueiden painoarvo kasvaa.
Uusimman mielipidemittauksen aikaan entinen suurpuolue keskusta piti puoluekokouksensa. Se oli koko kevään suuren huomion kohteena, olihan käynnissä kova puheenjohtajapeli. Valituksi tuli tuore kasvo Juha Sipilä. Mediahuomiosta huolimatta keskustan kannatus mataa alamaissa. Keskusta ei pysty tekemään uskottavaa oppositiopolitiikkaa oltuaan pitkään pääministeripuolue. Sipilän ensimmäiset ulostulot ovat lisäksi olleet hapuilevia ja keskustan politiikan johtamista on ylipäätään leimannut tietty kakkosketjulaisuus.
Vasemmistoliiton tuorein mittaustulos oli 7,5 prosenttia. Kannatus on heilahdellut huomattavan paljon ylös ja alas tutkimuksesta toiseen, joten tästä lukemasta ei kannata vetää kovin lopullisia johtopäätöksiä. Selvä suunta puuttuu.
Selvää kuitenkin on, että pitkittyvä eurokriisi on Vasemmistoliitolle erityisen hankala, koska oppositiojohtaja Timo Soini sovittelee tiuhaan puolueelle takinkääntäjän viittaa.
Suomen kanta kriisipankkien tukemisessa on kuitenkin juuri se sama, joka Vasemmistoliiton kanta oli jo ennen vaaleja: jos tukea annetaan, pankkeja on vastineeksi sosialisoitava. Tämä on tuloksellista toimintaa toisin kuin Soinin letkut irti -letkautukset.