Maanantaina 28.7.2014
30.3.2012 07.18
Jarmo Lintunen
Artikkelin kuva
Eduskuntavaaleissa haettiin muutosta ja perussuomalaisten äänestäjät halusivat vaikuttaa erityisesti hallituksen kokoonpanoon. Ainakin tältä osin äänestäjät joutuivat pettymään Timo Soiniin.

Politiikan mutta ei puolueiden paluu

 

Viime kevään sokkivaalit on analysoitu ja oikeusministeriön rahoittaman tutkimuksen tulokset julkaistiin torstaina. Kirjan nimi Muutosvaalit 2011 kertoo täsmällisesti, mistä vuosi sitten kiihkeimmilleen nousseessa vaalikampanjassa oli kysymys: kansalaiset halusivat muutosta paikalleen muuttuneeseen asetelmaan, jossa kolmesta suuresta puolueesta kaksi oli hallituksessa ja yksi vuorollaan esitti olevansa oppositiossa.

Yleinen, mutta myös epämääräinen tyytymättömyys ratkaisi perussuomalaisten suurvoiton. Paljon julkisuutta saanut maahanmuuttokysymys ei noussut läheskään yhtä tärkeäksi, ei myöskään eurokriisi.

>> Perussuomalaisten kannattajista yli
kolmannes määrittelee itsensä oikeistolaisiksi, kolmannes asenteiltaan keskustalaisiksi ja vajaa
kolmannes vasemmistolaisiksi.

Nyt julkaistu vaalitutkimus muuttaa aiempaa kuvaa myös siltä osin, etteivät perussuomalaiset sittenkään saaneet sankoin joukoin liikkeelle aiemmissa eduskuntavaaleissa nukkuneita. Keskustan romahdus taas ei selity suurella vuodolla perussuomalaisiin. Ainoaa vaalivoittajaa äänestäneistä vain 15 prosenttia oli kokonaan uusia. Vaalivoitto tuli pääosin kolmeen perinteiseen suureen puolueen pettyneiltä ja erityisesti aiemmin SDP:tä äänestäneiltä.

Vaalitutkimuksessa erottuu, että SDP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja vihreät muodostavat jossain määrin uudenlaisen vasemmistoblokin. Näiden puolueiden kannattajat kavahtavat yhteiskunnan nykyistä markkinaehtoisuutta ja painottavat erityisen paljon sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja tuloeroihin liittyviä kysymyksiä.

Mitään oikeata vasemmistoblokkia tältä pohjalta ei silti synny. Perussuomalaisten kannattajista yli kolmannes määrittelee itsensä oikeistolaisiksi, kolmannes asenteiltaan keskustalaisiksi ja vajaa kolmannes vasemmistolaisiksi. Puolueessa on mielipiteitä periaatteella jokaiselle jotakin. Siinä yksi sen menestyksen salaisuus.

Yleisemmin vaalitutkimus kertoo politiikan ja asiakysymysten paluusta. Edellisissä vaaleissa puhuttiin paljon imagoista ja mainonnasta sekä tulevan pääministerin henkilöstä. Viime keväänä nämä eivät nousseet esille, vaan teemoja olivat eurokriisi ja kestävyysvaje sekä perussuomalaisten gallup-kannatuksen roima nousu, joka väkisinkin nousi puheenaiheeksi.

Politiikan paluu ei kuitenkaan merkitse puolueiden paluuta. Puolueuskollisuus on romahtanut täysin. Siksi ”muutosta” etsitään seuraavalla kerralla ehkä jostain ihan toisaalta.

Julkinen sana epäonnistui viime keväänä ainakin kahdessa asiassa. Vuoden 2011 eduskuntavaaleja hehkutettiin sosiaalisessa mediassa tapahtuvan kampanjoinnin läpimurtona. Todellisuudessa sillä ei ollut juuri mitään merkitystä.

Toiseksi kaikki valtakunnalliset mediat epäonnistuivat näkemään, mistä maakunnissa puhutaan. Perussuomalaisten vaalivoitto pääsi yllättämään, koska Helsingissä uskottiin omiin väitteisiin siitä, että gallup-kannatus tyssähtää, koska Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla.

 
 
IlmoitusIlmoitusIlmoitus
Kansan Uutiset Oy | Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi | Puhelin (09) 759 601 | Fax (09) 7596 0319