Lehtikuva/ Pekka Sakki

Guggenheim-museon ja säätiön apulaisjohtajat Juan Ignacio Vidarte (kesk.) ja Ari Wiseman (vas.) ja Taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Siren kertoivat tiedotustilaisuudessa tiistaina, että Guggenheim-säätiö puoltaa Guggenheim-museon perustamista Helsinkiin ja sen sijaintipaikaksi ehdotetaan Helsingin Katajanokkaa.

Käykö Guggenheim kukkarollasi?

Parin miljoonan euron arvoisen selvitystyön tehnyt työryhmä ehdottaa Guggenheim-museon perustamista Helsinkiin. Solomon R. Guggenheim -säätiön edustajien raportti ei kuitenkaan vielä merkitse sitä, että Helsingin Katajanokalle nousisi uusi museo.

Guggenheim-museon kohtalo on Helsingin kaupunginvaltuuston käsissä. Sen on löydettävä rahoitus miljoonia maksavalle hankkeelle. Itse Guggenheimin osalta tuskin kapuloita rattaisiin enää heitetään, jos säätiön edustajat ovat arvioineet bisneksen kannattavaksi.

Onko tarjous sitten niin houkutteleva, että kaupungin kannattaa siihen tarttua? Pelkästään museorakennuksen hinta olisi tämän hetken arvion mukaan noin 140 miljoonaa euroa. Tuskin se kuitenkaan siihen jää. Tässä vaiheessa on täysin auki, kuinka paljon kaupunki saisi hankkeeseen ulkopuolista rahoitusta muun muassa yrityksiltä.

Ilmeistä on, että yritysmaailman kiinnostus ratkaisee lopulta sen, tuleeko hankkeesta mitään. Kovin suuria summia veronmaksajien rahoja kaupunki ei nykyisessä taloustilanteessa pysty hankkeeseen sijoittamaan varsinkaan, jos samalla kuihdutetaan kaupungin muuta kulttuuritarjontaa.

Koko museohankkeesta on käytävä perusteellinen ja avoin keskustelu, jossa kaikki niin rakentamiseen kuin itse museon toimintaankin liittyvät asiat käydään huolellisesti läpi. Kiveäkään ei saa jättää kääntämättä.

Perustuuko museohanke realistisiin laskelmiin? Esimerkiksi arvio kävijämäärästä, 500 000–550 000 kävijää, tuntuu vahvasti ylimitoitetulta tai sitten turistit ympäri maailmaa todellakin ryntäävät juoksujalkaa Helsinkiin katsomaan muutaman kerran vuodessa uusittavia näyttelyjä. Ainakin arvio 300 000 vuosittaisesta kotimaisesta vierailijasta tuntuu utopistisesta – tai sitten uudesta museosta tulee jotakin vallan tavatonta.

Selvityksen tekijöiden mukaan pitkällä aikavälillä uudesta museosta hyötyisivät niin Helsingin kaupunki kuin koko Suomi. Näin voi käydä, mutta mitään takeita siitä ei ole.

Jos Helsinki lähtee hankkeeseen, niin onko piikki kustannusten noustessa koko ajan auki? Miten paljon museo syö vuosittain veronmaksajien rahoja ja mistä ne ovat pois? Mikä on Guggenheim-museon oma rooli? Kerääkö se vain tuotot? Lopettaisiko uusi museo kaupungin itsenäisen taidemuseon ja sen näyttely- ja taidekasvatustoiminnan?

Paljon on avoimia, vastausta vaativia kysymyksiä. Museota ei pidä vastustaa sinänsä, mutta ei sitä pidä hankkia myöskään hinnalla millä hyvänsä.

keskustele aiheesta

Tulosta

jaa

Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina