Byrokratia on mestari keksimään uusia sanoja, jotka eivät joko tarkoita mitään tai sitten ovat niin vaikeita käsittää, että vain harvat ja valitut – jos hekään – ymmärtävät. Se on näiden hämärtävien, usein vakavilta kalskahtavien sanojen tarkoituskin. Valtiovarainministeriö on aiemminkin kunnostautunut sumentajana, nyt se lanseeraa ”kestävyysvajeen”.
Ilmeisesti ministeriössä on nyt virallisesti käynnistetty leikkauslistojen laadinta. Ministeriö haluaa lähteä täyttämään kestävyysvajetta. Ministeriön tuoreessa maanantaina julkistetussa raportissa käytetään tätä uudissanaa tavalla, kuin se olisi jo ennestään kaikille tuttu. Asiat olisivat paremmin, jos vain kestämme edessä olevat koettelemukset!
Niistä ei nimittäin valtiovarainministeriön raportin mukaan tule puutetta. Ministeriön mukaan ”talouskriisi ja heikko työllisyystilanne yhdessä väestön ikääntymisen kanssa ovat syventäneet julkisen talouden kestävyysvajetta”.
Raportin mukaan ”kestävyysongelman suuruus on sitä luokkaa, että sen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä rakenteellisia toimia että kaikkien menokohtien kriittistä arviointia, menojen supistuksia ja uudelleenkohdennuksia. Myös verotuksen maltillista kiristämistä tarvitaan”.
Suomeksi sanottuna tuo tarkoittanee sitä, että kun rahat on loppu täytyy aloittaa raju säästökuuri. ”Rakenteelliset uudistukset” ovat viime vuosina tarkoittaneet aina sitä, että tavalla tai toisella on ryhdytty purkamaan hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Ministeriön mukaan ensimmäisenä pölkyllä ovat ”pääosin kuntien järjestämisvastuulla olevaa julkista palvelujärjestelmää koskevat uudistukset sekä työurien kestoa pidentävät ratkaisut.”
Kirves heiluu ja juustohöylä viipaloi. Istuva hallitus jättää rujon perinnön seuraajalleen.