Tulosvaroitus

Budjettikurin populismista

Matti Ylönen

Velkakriisin vipuamana päätään nostaa monessa Euroopan maassa tunkkainen nationalismi, rasismi ja jopa demokratian hyljeksintä. Ei tarvitse katsoa Unkaria kauemmaksi nähdäkseen tämä kehitys huolestuttavimmillaan.

Kehityskulku tuo mieleen ikäviä kaikuja 1930-luvulta. Populistit luovat ihmisille valheellista turvallisuudentunnetta epävarmoihin aikoihin. ”Syylliset” saavat kasvot, joita voi vihata.

Populisteja eivät kuitenkaan ole ainoastaan nationalistiset liikkeet. Historian ja nykypäivän kokemusten valossa myös budjettikuripolitiikka on eräänlaista populismia.

Ajatus ”varojen mukaan elämisestä” ja ”tuhlauksen lopettamisesta” on houkutteleva. Jos otan kulutusluottoa, minun on maksettava korkojen kanssa suurempi summa takaisin. Tällä argumentilla oikeutetaan hyvinvointivaltion alasajoa sekä työpaikkoja ja kysyntää vieviä säästöjä.

Yhtä hyvin voitaisiin käyttää opintolainan tai asuntolainan analogiaa, mutta johtopäätökset olisivat erilaisia.

Opintolainaa kannattaa ottaa esimerkiksi, jos se takaa korkeamman tulotason kuin ennen koulutusta. Aivan samalla tavalla valtion voi kannattaa ottaa velkaa, jos sillä tuetaan tulevaisuuden kasvun edellytyksiä. Vielä parempi olisi lisätä keskuspankin roolia rahoituksessa.

Budjettikuria ajavat poliitikot tuskin itse mieltävät olevansa populisteja. Toisaalta varmasti myös monet populistista, nationalistista linjaa ajavat kansankiihottajat uskovat oikeasti asiaansa.

Tämä alleviivaa sitä, että mielikuvilla on merkitystä. Budjettikurin ja hyvinvointivaltion alasajon politiikasta nouseminen edellyttää sotakorvaukset maksaneen maan herättämistä toisenlaisiin vertauksiin.

Liian harvoin muistetaan sanoa, että Kreikan piti nousta EU:n ja IMF:n mukaan lamaspiraalistaan jo pitkän aikaa sitten. Ei se ole noussut. Ison-Britannian piti saada taloutensa ”tervehdytettyä” ennätyksellisen syvällä ja nopealla leikkausohjelmallaan. Nyt saarivaltio on syöksymässä lamaan.

Saksan 1920-luvun hyperinflaatio muistetaan, kun budjettikuripoliitikot vastustavat Euroopan keskuspankin aktiivisempaa rahapolitiikkaa. Samat poliitikot unohtavat (tai eivät tiedä), että 1930-luvun budjettikuripolitiikka nosti Saksan työttömyyden yli 30 prosenttiin. Todellisuus ja historia puhuvat budjettikuria vastaan.

Suomen velka on kansainvälisessä vertailussa hyvin maltillinen. Investoinnit työllistävään, ihmisten hyvinvoinnista huolehtivaan politiikkaan auttaisivat pitämään sen sellaisena myös tulevaisuudessa.

Kirjoitus ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehden Tulosvaroitus-sivulla perjantaina 16.12. Lisää Tulosvaroitusta verkkolehdessä sunnuntaina.

keskustele aiheesta

Tulosta

jaa

Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina