1.11.2011 10.06

Lupaus, takuu vai floppi?

Anne Huotari

Lupaus nuorten yhteiskuntatakuusta on vasemmiston saavutus hallitusneuvotteluissa, mutta pelottavan vaikea toteuttaa käytännössä. Nettikeskusteluissa on jo epäilty, että nuoret pakotetaan karenssin uhalla paskaduuneihin, joita he eivät halua.

Mollin nettisivuilla luvataan paljon: ”Nuorten yhteiskuntatakuussa taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.”

Uutta on se, että nyt nuorilta itseltään kysytään, miten tuo haastava tavoite voidaan saavuttaa. Siispä kipin kapin heittämään ideoita osoitteeseen www.mol.fi.

Lupaus on oikeastaan valtava, ja siksi se tulee suunnitella hyvin. Tilastot ovat tylsiä, mutta totuus on se, että esimerkiksi Oulussa on noin 500 alle 29-vuotiasta, jotka ovat olleet jo yli 500 päivää työttömänä. Saman verran on korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä. Pelkän toimeentulotuen varassa nuoria on noin 300. Heillä on yleensä ns. pitkä karenssi joko omasta syystä tai väliinputoajana. Syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömänä olevia alle 25-vuotiaita on Oulussa 1 419.

Lupauksen eteen on tullut monta karikkoa. Yritykset joutuvat talouden alamäessä irtisanomaan ja lomauttamaan työntekijöitään, eivätkä voi siksi palkata nuoria edes tukieuroilla oikeisiin töihin. Kaupungin kassasta häviää yhteisöverotuloja samasta syystä, ja valtio paikkaa talouttaan leikkaamalla kunnilta. Samalla te-toimistot ”tehostavat” toimintaansa vähentämällä henkilökuntaa ja toimistojaan.

Kuka tekee nuorten kanssa aiotut työllistymissuunnitelmat ja etsii paikat? Nuoret itsekö? Perustetaanko nuorten omia palvelupisteitä muualle kuin virastoihin?

Näitä asioita pähkäilee ministeriössä työryhmä, joka koostuu virkamiehistä. Eikö tässä asiassa voisi ottaa mietintään mukaan eri paikkakunnilta käytännön työntekijöitä ja kokemusasiantuntijoiksi nuoria, että lupaus ei karkaa käsistä? Alueryhmistä koottaisiin valtakunnan toimintamallit.

Optimistina haluan uskoa, että hallitus ottaa vakavasti paikallisten toimijoiden huolen toteutuksesta. Pahinta on, jos yhteiskuntatakuusta tulee karenssiautomaatti, jolloin nuoret putoavat pois te-toimiston palveluista ja ”katoavat” tai valuvat ”tulottomiksi” toimeentulotukiluukulle. Myös se on haitallista, jos nuoria laitetaan tekemään keksittyjä töitä, jotka eivät auta etenemään työllistyjän polulla. Tai jos mielenterveyskuntoutusjonossa oleva laitetaan työharjoitteluun, vaikka hän ei pysty sitä tekemään.

Nuorten yhteiskuntatakuu on Vasemmistoliitolle tärkeä saavutus. Myös siksi sen pitää onnistua. Niinpä toivon, että ministerit Merja ja Paavo huolehtivat siitä, että siitä ei tule pelkkä lupaus, vaan toimiva, nuorten tarpeita kuunteleva ja työllistymistä aidosti edistävä takuu.

Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu.