Vyönkiristystä Suomeenkin?

Pekka Sauramo
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus valmistelee ensimmäistä budjettiesitystään tilanteessa, jossa maailmantalous on ajautumassa uudelleen taantumaan. Jos näin käy, päätöksentekijät saavat syyttää itseään: kaikissa keskeisessä maissa suunnitellaan vyönkiristysohjelmia, joiden toteuttaminen viimeistään takaa taantuman synnyn.
Valitettavasti asetelmat eivät ole Suomessa kovin paljon paremmat. Jos maailmantalous ajautuu taantumaan, hallitusohjelmaan kirjattu valtiontalouden sopeutussuunnitelma voi toteutuessaan tuoda vyönkiristyksen Suomeenkin.
Ensi vuoden budjetti ei vielä kerro sitä, mitä kaikkea saattaa olla tulossa. Tosin hallitusohjelmaan sisällytetty etupainoinen menojen ja tulojen sopeuttaminen ei ole järkevää, jos Suomenkin talouden elpyminen pysähtyy lähitulevaisuudessa.
Työllisyysmäärärahoja saatetaan jopa leikata ensi vuonna, jolloin työttömyys uhkaa kääntyä uudelleen kasvuun. Kannattaa myös muistaa, että pitkäaikaistyöttömyys on jatkanut kasvuaan talouden elpymisestä huolimatta.
Uhka vyönkiristyksen toteutumisesta sisältyy hallitusohjelman kohtaan, jossa hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velkaantuneisuus ei näytä kääntyvän laskuun eikä alijäämä painu riittävän alas. Lisäsopeutuksen tarpeen tarkastelu tehdään vuosittain, ensimmäisen kerran ensi vuoden alkupuolella.
Jos taantuma tulee Suomeen, myös tarve lisäsopeutuksesta toteutuu. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite kääntää velkaantuneisuus laskuun on niin kunnianhimoinen, ettei sitä voi taantuman oloissa tavoitella ilman merkittäviä lisäsopeutustoimia Tämä ei voi tarkoittaa muuta kuin menoleikkauksia.
Hallitusohjelman talouspoliittisen osan keskeinen ongelma onkin siihen sisältyvä talouspolitiikan suhdanteita myötäilevä perusviritys: laskukaudella pitää kiristää, nousukaudella voidaan löysätä.
Valtiovarainministeriön virkamiehet, jotka eivät kätke talouspoliittisia arvostuksiaan ja pyrkimyksiään, totesivat jo kesäkuussa valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen julkistamistilaisuudessa, ettei hallitusohjelmaan kirjattu 2,5 miljardin euron suuruinen sopeutusohjelma riitä. Taantuman tullessa ainakin he toivovat ja vetoavat, että hallitusohjelmasta pidetään kiinni.
Toivottavasti hallituksella on rohkeutta olla ainakin taantuman aikana toteuttamatta ohjelmaansa talouspolitiikan peruslinjauksen osalta. Tuolloin siitä tulisi taantumaa pahentava vyönkiristysohjelma.
Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
LISÄÄ KIRJOITTAJALTA:
- » Hollanden voitto 11.5.2012 11.30
- » Lisäsopeutus 13.4.2012 18.16
- » Saksan malliin? 13.1.2012 17.45
- » Leikaten lamaan 11.12.2011 18.57
- » Pekka Sauramo: Seuraavaksi Italia 11.11.2011 17.09
- » Kohti pankkikriisiä? 15.10.2011 18.12
- » Kohti taantumaa 13.8.2011 18.15
- » Kestääkö pyramidi? 21.5.2011 13.12
- » Pekka Sauramo: Millainen kompromissi? 23.4.2011 13.40
- » Kokoomuslaista sanataiteilua 19.2.2011 15.28
SAK:n Lyly suomii työnantajia
SAK:n Huutola vaatii kapinaa
SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola haluaa ay-liikkeen ryhtyvän ahneuden vastaiseen kapinaa.
Huorasatu ja Eurokriisin anatomia maailmalle
Laura Gustafssonin esikoisromaanin käännösoikeudet on myyty Saksaan ja Ranskaan.
Tukijat kaikonneet: Guzenina vetäytyy SDP:ssä
Miljoonat naiset eivät saa äänestää Egyptissä
Hyvästä kauppatavasta räikeään mainontaan
Ihmiskuvaa, maailmankuvaa
Lapsuuden kaupunki
Isien ja äitien maa
Kaupallinen onnen kerjäläinen
Kadonneen aarteen metsästäjät
Hoivaintti
Hollanden voitto
Mitä syrjäytyminen on?
Komiikka tuo hetken helpotuksen
Mökkimurto ja muita ylläreitä
Julkista tilaa
Hengailu on poliittista
Porvaristo ilman proletariaattia
Laiskottelua ja lakkojen murtamista
Proletariaatti
Kiusataan isompia
Herra Rahkosen leivonen
Lisäsopeutus
Sosiaalista eksotiikkaa
Nirsoilijan tunnustuksia
Psykokulttuurista kolahdusta odotellessa
Demokratia 0.1
Li Andersson: Taistelohon!
Työläistavara


Päätöksentekijät saavat syyttää itseään.
keskustele aiheesta
Tulosta
Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina
