Yhtenäinen Vasemmisto

Minna Minkkinen
Vasemmistoliiton osallistuminen hallitukseen sai aikaan liikehdintää vasemmistossa. Eduskuntaryhmää muokattiin ja jokunen jäsen jopa erosi hallituspäätöksen vuoksi. Hallitukseen kuitenkin yhteisellä, joskaan ei yksimielisellä, päätöksellä mentiin. Sen kanssa on nyt elettävä seuraavat vuodet ja otettava siitä se paras irti mitä on saatavissa.
Erimielisyydet hallitukseen menosta sai aikaan keskustelua yhtenäisestä Vasemmistosta. Keskusteluissa kuuli, että politiikka on joukkuepeliä, jossa kaikkien on pelattava samaan maaliin ja oltava yhtenäisiä. Toisaalta on puhuttu, että jokaisella tulee olla yksilönvapaus tehdä kuten parhaaksi näkee, myös politiikassa.
Puoluepolitiikka on joukkuepelaamista, mutta se ei saa estää yksilönä olemista. Hyvä joukkue on sellainen, missä sooloilijoille etsitään hyvä paikka toimia niin, että joukkueesta tulee vahvempi. Joukkue ei koskaan koostu täysin samanlaisista osaajista, koska muuten peli ei kulkisi lainkaan. Jääkiekkojoukkueessa jonkun on oltava maalivahtina ja jonkun hyökkääjänä, kaikki eivät voi toimia puolustajina.
Tästä joukkueajattelusta meillä olisi vielä paljon opittavaa Vasemmistossa. Erilaiset ihmiset ovat puolueelle voimavara, ei heikkous. Yhteen muottiin jokaisen laittaminen on vastenmielistä ja tavoitteeseen nähden turhaa. Vasemmisto haluaa vapautta, aloitettaisiinko jälleen kerran omasta porukasta.
Julkisuuskuvamme ei ole aina ollut mitä parhain ja ei se tunnu tästä parantuvankaan, jos jatkamme samalla rähinälinjalla. Erimielisyydet kuuluvat elämään ja ennen kaikkea politiikkaan. Puoluepolitiikassa niistä on osattava tehdä voimavara. Olemme Vasemmistossa monenkirjava sakki, joka on täynnä kriittisiä ihmisiä.
Minulle yhtenäinen vasemmisto ei tarkoita joukkoa ihmisiä, jotka ajattelevat samalla tavalla kaikesta tai joilla kaikilla olisi samanlaiset toimintatavat. Minusta yhtenäinen vasemmisto on joukko ihmisiä, joilla on samansuuntainen päämäärä. Sitä voisi kuvata maratonjuoksuna. Jokainen juoksija haluaa ylittää maaliviivan, tyyli ja tahti vain on erilainen. Kaikilla on kuitenkin sama tavoite, ylittää se maaliviiva. Maailmaa muutetaan yhdessä, ei yksin. Siksi yhtenäisen vasemmiston tulee olla joustava sen yksilöitä kohtaan ja olla armollinen myös toisinajattelijoille.
Kirjoittaja on puoluehallituksen jäsen
LISÄÄ KIRJOITTAJALTA:
- » Isien ja äitien maa 18.5.2012 12.01
- » Vaalitaan 22.1.2012 12.38
- » Vitun feministi 24.10.2011 11.41
- » Maalaisjärkeä etsimässä 6.10.2011 18.32
- » Saa tulla! 28.8.2011 16.48
- » Voimme oppia toisten virheistä 21.5.2011 17.12
- » Minna Minkkinen: Vastaus vasemmalta 15.4.2011 13.40
- » Missä politiikka saa olla? 27.3.2011 18.30
- » Ihanat verot 18.2.2011 17.28
- » Vaaliköyhyys 22.1.2011 17.48
SAK:n Lyly suomii työnantajia
SAK:n Huutola vaatii kapinaa
SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola haluaa ay-liikkeen ryhtyvän ahneuden vastaiseen kapinaa.
Huorasatu ja Eurokriisin anatomia maailmalle
Laura Gustafssonin esikoisromaanin käännösoikeudet on myyty Saksaan ja Ranskaan.
Tukijat kaikonneet: Guzenina vetäytyy SDP:ssä
Miljoonat naiset eivät saa äänestää Egyptissä
Nuoret arvostavat sanomalehtiä vanhempia enemmän
Hyvästä kauppatavasta räikeään mainontaan
Ihmiskuvaa, maailmankuvaa
Lapsuuden kaupunki
Isien ja äitien maa
Kaupallinen onnen kerjäläinen
Kadonneen aarteen metsästäjät
Hoivaintti
Hollanden voitto
Mitä syrjäytyminen on?
Komiikka tuo hetken helpotuksen
Mökkimurto ja muita ylläreitä
Julkista tilaa
Hengailu on poliittista
Porvaristo ilman proletariaattia
Laiskottelua ja lakkojen murtamista
Proletariaatti
Kiusataan isompia
Herra Rahkosen leivonen
Lisäsopeutus
Sosiaalista eksotiikkaa
Nirsoilijan tunnustuksia
Psykokulttuurista kolahdusta odotellessa
Demokratia 0.1
Li Andersson: Taistelohon!
Työläistavara


Erilaiset ihmiset ovat puolueelle voimavara, ei heikkous.
keskustele aiheesta
Tulosta
Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina
