Perusturvalle uusi indeksi

Anne Huotari

Tätä kirjoittaessani odottelemme tuloksia Säätytalolta. Kun tiedotusvälineet eivät saa neuvottelijoilta irti tietoja, ovat ne alkaneet keskustella tavanomaista enemmän köyhyydestä ja perusturvasta, joiden tiedetään olevan esillä hallitusneuvotteluissa. Hyvä niin.

Työmarkkinatuella olevan työttömän käteen jää asumismenojen jälkeen vain 14 euroa päivää kohti. Ostapa sillä ruokaa, joka on kallistunut viisi prosenttia vuodessa. Vuokrataso nousi viime vuonna keskimäärin kolme prosenttia. Bensan hinta on noussut ”sikana” ja bussilippujenkin hinnat enemmän kuin 0,4 prosenttia. Tuo on se mitätön määrä, joksi elinkustannusindeksi lopulta määräytyi.

Onko siis mitään järkeä, että perusturvan tasoa nostetaan elinkustannusindeksillä, joka ei kuvaa pienituloisen arjen kustannusten nousua?

Olisi jo aika saada vasemmistolainen työministeri.

Olen heittänyt Erkki Virtaselle Säätytalolle ehdotuksen, että perusturvaan laadittaisiin oma indeksi, johon otettaisiin mukaan vain tärkeimmät pienituloisen elämisen kustannukset: asuminen, ruoka, liikkuminen ja terveyskustannukset. Iloitsin, kun uuden indeksin kehittelemistä ehdotti myös sosiaalityöntekijä köyhien ostovoimasta televisiossa puhuessaan.

Indeksin korjaaminen oli yksi vaalikentillä noussut puheenaihe. Tarjoamani nuudelipaketti kuvasi hyvin lapsiperheille sitä, että lapsilisä nousi vain 40 senttiä. Harva taitaa tietää, mistä kaikesta elinkustannusindeksi koostuu. Siihen lasketaan lähes kaikki mahdollinen, joten joidenkin hintojen alennukset pudottavat indeksin todella alas, vaikka ruokakori olisikin entistä kalliimpi.

Muistanette noin viisi vuotta sitten hallituksen viinan hinnan roiman alennuksen, kun Viro liittyi EU:n jäseneksi. Silloin elinkustannusindeksi olisi mennyt miinuksen puolelle, vaikka muut hinnat kyllä nousivat.

Kaiken kaikkiaan pienituloisimpia auttaa kovin vähän prosentuaalinen indeksi, sillä pieniin tuloihin prosentti antaa pienemmän nousun ja suuriin tuloihin suuremman. Todellisuudessa prosentuaalinen indeksi kasvattaa etuuksien saajien keskinäisiä tuloeroja.

Olen ymmärtänyt, että Vasemmisto haluaisi pienentää tuloeroja. Loogisesti oikeampi tapa olisi siis antaa indeksi euromääräisenä, jolloin se olisi kaikille samansuuruinen, niinhän ovat tuotteiden hinnatkin.

Tasokorotus työmarkkinatukeen tehtiin viimeksi lähes 10 vuotta sitten Vasemmistoliiton kovan väännön tuloksena hallituksessa ollessamme. Toivon, että loppuviikolla Vasemmiston neuvottelijat tulevat Säätytalolta perusturvapaketin kanssa mukanaan pari salkkua, joista toisen toivon olevan työministerin salkun.

Olisi jo aika saada vasemmistolainen työministeri, joka katsoo asioita työttömien näkökulmasta. Ahkeran ministerin jäljiltä perusturvan tarvekin pienenisi, kun ihmiset työllistyisivät ja voisivat elää palkkatuloillaan.

Kirjoittaja on oululainen kaupunginvaltuutettu.

keskustele aiheesta

Tulosta

jaa

Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina