2.4.2011 18.18

Sairaaksi kilpailutettu sairaankuljetus

Dan Koivulaakso

Julkisia palveluita on puolustamisen lisäksi kehitettävä eteenpäin, jotta ne paremmin sopisivat tämän päivän prekaareille työmarkkinoille ja muuttuneeseen arkeen. Pelkällä puolustustaistelulla meille ei pitkän päälle jää käteen kuin yksityisten terveysyritysten harvoille maksamat jättiosingot ja tuloerojen rinnalle kasvaneet terveyserot.

Nykyjärjestelmä ei toimi. Julkista palvelua kehittääksemme on yksityislääkärien tukeminen Kela-korvauksilla lopetettava. Myös yksityistämisvimma, jolla firmat käärivät perusterveydenhuollolla valtavat voitot samalla, kun palvelutaso laskee, on lopetettava.

Peruspalveluiden yksityistämistä markkinoidaan toistuvasti kustannussäästöillä, vaikka vastakkaisia todisteita on runsaasti. Oikeistolaisten ehdokkaiden kanssa saa näin vaalien alla tapella päivittäin yksityistämisestä, mikä heille kuulemma ei ole ideologinen asia vaan tehostamista.

Kunnallishallinnon kehittämissäätiön vuonna 2009 ilmestyneessä tutkimuksessa osoitetaan, että yksityistäminen tuo lisäkustannuksia kunnille samalla, kun palveluvalikoima niukkenee. Joissain tapauksissa, kuten Carema Oy:n kohdalla Karjaalla, on käynyt ilmi, että terveydenhuollon yritykset ovat lisäksi rikkoneet kunnan kanssa tehtyjä sopimuksia esimerkiksi palkkaamalla vähemmän lääkäreitä kuin on sovittu.

Ensihoito tai sairaankuljetus jää terveydenhuollosta käytävän keskustelun ulkopuolelle, vaikka sitä kilpailutetaan paljon useammin kuin esimerkiksi terveyskeskuksia.

Haastattelemani ambulanssissa työskentelevän sairaanhoitajan mukaan potilaan ja henkilökunnan oikeuksien polkeminen on arkipäivää koko alalla. Hänen mukaansa yksi yleisimmistä ensihoitopalvelun tuottamiseen ja kilpailutukseen liittyvistä epäkohdista on varallaolo, jota tapahtuu etenkin pienimmissä kylissä, mutta myös kaupungeissa ja suuremmissakin taajamissa.

Varallaolo tarkoittaa, että ambulanssi on osan vuorokaudesta, usein virka-ajan ulkopuolella, 15 minuutin lähtövalmiudessa. Työntekijät päivystävät kotonaan ja keikan tullessa lähtevät vartin kuluessa hälytyksestä tehtävälle. Esimerkiksi sydänpysähdyspotilaalla selviytymismahdollisuudet voivat tällaisilla viiveillä olla olemattomat.

Jokainen voi myös kuvitella tilanteen, jossa lapsi on vetänyt karkin henkitorveen, ja ambulanssi lähtee liikkeelle vasta 15 minuutin kuluttua hätäpuhelun soitosta.

Syy varallaoloon on tietenkin raha. Kunta saa ostettua palvelun halvalla, koska varallaoloajalta ei henkilökunnalle tarvitse maksaa kuin pieni osa peruspalkasta. Ensihoidon yksityistämisellä ja työehtoshoppailulla eli oikeistopolitiikalla voi siis olla tappaviakin seurauksia.

Laiha lohtu on, että ambulanssin myöhästyessä jonkun tarpeeksi isokenkäisen omaisen kohdalla asia ehkä nousee julkiseen keskusteluun. Ensihoito on nimittäin sikäli universaali palvelu, että hyväosaisetkaan eivät voi äänestää jaloillaan tai palveluseteleillä, vaan saavat juuri sellaista palvelua kuin mitä hätäkeskus lähettää.

Kirjoittaja Vasemmistonuorten puheenjohtaja.