Kokoomuslaista sanataiteilua

Pekka Sauramo

Verotuksesta tulee vaalikamppailun tiivistyessä keskeinen talouspoliittinen keskustelunaihe. Kokoomus haluaa erottautua puolueena, joka kannattaa ansiotuloverotuksen keventämisen jatkamista kaikilla palkkatasoilla – myös kaikista suuripalkkaisimpien ryhmässä. Verotulojen menetykset kokoomus korvaisi kulutuksen verotusta kiristämällä eli nostamalla arvonlisäveroa kahdella prosenttiyksiköllä.

Vahva hyvinvointivaltio ja selkeästi progressiivinen verotus kuuluvat yhteen.

Tutkimukset osoittavat tämänkaltaisen veromuutoksen suosivan suurituloisia. Koska pienituloiset kuluttavat tuloistaan suuremman osan kuin hyvätuloiset, he myös maksavat kulutusveroja enemmän kuin suurituloiset. Esimerkiksi vuonna 2006 pienituloisimpaan kymmenekseen kuuluvat henkilöt maksoivat tuloistaan välillisiä veroja 18,3 prosenttia ja suurituloisimpaan kymmenekseen kuuluvat 7,5 prosenttia. Siten pienituloisten verotus oli välillisellä verotuksella mitattuna noin 10 prosenttiyksikköä kireämpää.

Kokoomuksessa tietysti tiedetään puolueen esittämän verotuksen rakennemuutoksen suosivan hyvätuloisia. Siksi esimerkiksi puheenjohtaja Jyrki Katainen on vaaliohjelmaa esittäessään joutunut turvautumaan sanataiteiluun, joka muistuttaa viime eduskuntavaalien alla toteutettua ”työväenpuolue kokoomus” -kampanjaa.

Kataisen mukaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus on otettu välillisessä verotuksessakin huomioon, koska esimerkiksi ruuasta ja lääkkeistä maksettava arvonlisävero on tavallista alhaisempi. Tämänkaltaisesta huomioon ottamisesta on vielä erittäin pitkä matka siihen, että pieni- ja suurituloisten verotus olisi kulutusveroilla mitattuna edes yhtä kireää.

Toteutuessaan kokoomuksen ohjelma jatkaisi linjaa, jota Suomessa on toteutettu jo noin viidentoista vuoden ajan ja jonka peruspiirteenä on ollut verotuksen progression lieventäminen. Linjan yhtenä seurauksena on ollut voimakas tuloerojen kasvu.

Verotuksen progression lieventämisessä ei ole kysymys ainoastaan tuloerojen kasvusta vaan koko hyvinvointivaltioidean murentamisesta. Esimerkiksi keskeinen perustelu ilmaisen koulutuksen tarjoamiselle on se, että hyvän koulutuksen saanut ja sen takia keskimääräistä parempaa palkkaa ansaitseva ihminen maksaa saamastaan koulutuksesta jälkikäteen progressiivisen palkkaveron muodossa.

Vahva hyvinvointivaltio ja selkeästi progressiivinen verotus kuuluvat yhteen. Jos verotuksen progressiivisuuden murentamista jatketaan, jatketaan myös hyvinvointivaltion perusteiden murentamista. Muun muassa tämän takia seuraavissa vaaleissa on paljon pelissä.

Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.

keskustele aiheesta

Tulosta

jaa

Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina