7.8.2010 17.20

Vihaan uutisia

Dan Koivulaakso

Kesälomalta paluu häämöttää jo, vaan ei ihan vielä. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen kun pidän kunnon palkallista lomaa ja muita kertyneitä vapaita pois, olen ehtinyt rauhassa pohtia yhteiskunnan tilaa, kiertää kesätapahtumia ja hakata halkoja. Valitettavasti myös lukea uutisia.

Vuoden ehdottomasti paras kesätapahtuma on ollut Puntala-Rock ja festareilla Pertti Kurikan Nimipäivät -orkesteri. Nerokkaan yksinkertaisia riffejä soittava orkesteri kiteyttää yhteiskunnan harvinaisen selkeästi; ”Mä vihaan eduskuntaa, mä vihaan tätä maailmaa” ... ”Mä vihaan uutisia, mä vihaan tätä maailmaa”.

Viimeaikaisten uutisotsikoiden valossa biisin sanomaan on helppo samaistua. Otsikot ovat kirkuneet muun muassa: ”Kesko tuplasi tuloksensa” (Taloussanomat 23.7.), ”Työtä tekevien köyhyys yleistyy” (YLE 29.7), ”Pätkätyö ja matala palkka yhdistää yli keskusjärjestörajojen” (KU 2.8.) tai ”Professori: Maataloudelle miljardi euroa piilotukea” (Taloussanomat 3.8.).

Miten tämä sitten liittyy eduskunnan vihaamiseen? No vaikka siten, että matalapalkka-aloilla työskentelevien köyhyysongelmaa ei ole haluttu ratkaista esimerkiksi perustulolla tai sovitellun päivärahan sääntöjen yksinkertaistamisella, jonka takia jo kymmenen prosenttia Helsingin toimeentulotuen saajista käy töissä. Herää kysymys, kuinka suuri osuus olisi, jos kaikki toimeentulotukeen oikeutetut hakisivat sitä?

Samalla matalapalkka-alat, kuten kaupan alan Kesko lähes kaksinkertaisti huhti-kesäkuun voittonsa 78,7 miljoonaan euroon. Lähes sadan prosentin voiton kasvuun suostutaan, mutta palkankorotukset kulkevat 1–2 prosentin kieppeillä.

Jos palkkojen osuus arvonlisäyksestä laskee, voittojen osuus nousee. Käsillä on hyvin yksinkertainen valintakysymys. Joko vaaditaan ja kamppaillaan tai alistutaan ja nöyrrytään. 1990-luvun jälkeen voittojen osuus on jähmettynyt noin 30–35 prosentin kieppeille aiemmasta 20–25 prosentin tasosta. Perustulon lisäksi palkkojen ja voittojen välinen suhde on saatava kurottua takaisin.

Miten tämä taas liittyy maataloustukeen, jota jaetaankin virallisilta tilastoilta piilossa MILJARDI euroa?

Kaikki tulonjako liittyy toisiinsa. Etenkin kun kyse on vaurauden ohjaamisesta valtion kassasta Keskustan kannattajille maanviljelijöille tai esimerkiksi Nalle Wahlroosin tilusten sponsoroinnista. Jos perusturvaa ei koroteta, voidaan jyväjemmareita tukea enemmän. Viljelijäperheiden tulot olivat vuonna 2008 lähes 50 prosenttia korkeammat kuin keskivertokotitalouden.

Itse näkisin vallan mainiosti tämänkin viljelijöiden extratulon tasattavaksi esimerkiksi kohti perustuloa meneviin uudistuksiin. Perustulo voisi kummasti lisätä matalapalkka-alojen taistelutahtoa työtaisteluissa ja siten parantaa neuvotteluasemaa.

Pikkuhiljaa töihin palatessa onkin sitten hyvä valmistautua seuraavaan kesälomaan ja tuleviin vaaleihin. Toivottavasti niiden jälkeen eduskunta on vähemmän vihattava paikka, parempia uutisia ihan lähiaikoina sen sijaan epäilen suuresti.

Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.