31.7.2010 16.55

Lehtikuva/ YASUYOSHI CHIBA

Lapset leikkivät pullonkorkeilla jalkapallon MM-kisoja Sowetossa Johannesburgin laitamilla. Keskiluokkaistunut Soweto on toistaiseksi säästynyt muukalaisvastaiselta väkivallalta.

Pintaa syvemmältä

Takaisin kotiin

Peik Johansson

Kapkaupungin ja Johannesburgin välisen valtatien risteykseen oli majoittunut ainakin 200 ihmistä matkatavaroineen ja kalusteineen. Miehiä, naisia, vanhuksia ja lapsia. Jotkut olivat odottaneet jo monta päivää kyytiä Johannesburgiin. Useimmat olivat kotoisin Zimbabwesta, mutta joukossa oli myös mosambikilaisia, malawilaisia ja muista Afrikan maista tulleita siirtolaisia.

– Olemme saaneet kuulla samaa paskaa jo viikkojen ajan. Että MM-kisojen päättymisen jälkeen meidät tapetaan, kertoi Kongosta kotoisin oleva mies.

Hän oli tullut Etelä-Afrikkaan kaksi vuotta sitten, asunut mustien asuma-alueella Paarlin kaupungin liepeillä ja tehnyt työkseen erilaisia maalaushommia. Nyt kongolaismies oli saanut uhkauksista tarpeekseen ja oli tuhansien muiden siirtolaisten lailla palaamassa kotimaahansa.

MM-kisat eivät olleet vielä päättyneet, mutta Kapkaupungin köyhillä alueilla siirtolaisia vastaan oli tehty useita väkivaltaisia iskuja. Somalialaisten pitämiä kioskeja oli hajotettu Khayelitsassa. 26-vuotias zimbabwelainen Reason Wandi oli heitetty paikallisen miesjoukon voimin ulos liikkuvasta junasta. Kapkaupungin alueella kymmenkunta ihmistä oli joutunut sairaalahoitoon.

Sitäkin useammat siirtolaiset olivat saaneet tappouhkauksia. Dunoonin asuma-alueella uhkaukset alkoivat sen jälkeen kun alueella pidettiin kokous, jossa oli määrä päättää, ketkä palkattaisiin siivoamaan hallituksen alueelle tuomia julkisia vessoja.

Eteläafrikkalaisten mielestä uudet työpaikat kuuluivat heille, eivät ulkomaalaisille. Kokouksen jälkeen miesjoukko kiersi ympäri aluetta kehottaen siirtolaisia lähtemään maasta ennen jalkapallon MM-kisojen päättymistä tai heidät tapettaisiin, kuten vuoden 2008 muukalaisvastaisissa verilöylyissä.

Vuoden 2008 toukokuussa siirtolaisia vastaan tehdyissä iskuissa Etelä-Afrikassa kuoli kuukauden aikana 62 ihmistä. Hyökkäyksissä loukkaantui 700 ihmistä ja yli sata tuhatta siirtolaista pakeni kodeistaan. Tilanne saatiin hetkellisesti rauhoittumaan, kun armeijan sotilaita lähetettiin väkivallan riivaamille alueille Johannesburgin ja Kapkaupungin ulkopuolella.

– Väkivalta siirtolaisia vastaan ei kuitenkaan päättynyt armeijan väliintuloon. Kahden viime vuoden aikana joka kuukausi jossain päin Etelä-Afrikkaa on raportoitu iskuista ulkomaalaisia vastaan, sanoo tutkija Jean Pierre Misago Witwatersrandin yliopistosta Johannesburgista.

Heti MM-kisojen päättymisen jälkeen hyökkäykset ulkomaalaisia vastaan levisivät Kapkaupungista muualle maahan. Kya Sandsin hökkelialueella Johannesburgin pohjoispuolella mosambikilaisia ja zimbabwelaisia lyötiin kirveillä ja ulkomaalaisten kioskeja poltettiin. Armeijan sotilaat komennettiin paikalle palauttamaan järjestystä.

Tämänkertaisten väkivaltaisuuksien ensimmäisistä kuolonuhreista kuultiin viime viikolla, kun kaksi etiopialaismiestä ja somalialainen kioskinomistaja ammuttiin kuoliaaksi Port Elizabethissa.

Väkivallan taustalla on köyhien alueiden lohduttomuus ja pula peruspalveluista. Hökkelialueilla suurin osa asukkaista on työttömiä ja kilpailu rajallisista voimavaroista voi olla raadollista. Hökkeleissä koko ikänsä asuneista eteläafrikkalaisista monet elävät siinä käsityksessä, että naapurimaista tulleet siirtolaiset vievät heidän työpaikkansa.

Mutta todellisuudessa siirtolaiset yleensä luovat työpaikkoja, ilmenee Witwatersrandin yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Kotimaansa poliittista sortoa Etelä-Afrikkaan paenneet korkeasti koulutetut zimbabwelaiset ovat usein perustaneet pienyrityksiä, avanneet kauppoja ja palkanneet paikallisia eteläafrikkalaisia töihin.

Viime kuussa julkaistussa tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät laukaisivat kahden vuoden takaisen väkivallan siirtolaisia vastaan. Tutkimuksen mukaan työttömyys, köyhyys, heikko koulutustaso ja siirtolaisväestön suuri osuus eivät yksinään selittäneet väkivaltaa. Pahimman väkivallan alueilla sen sijaan miesten osuus asukkaista oli tavallista suurempi, ja alueilla puhuttiin lukuisia eri kieliä.

– Lähes kaikkialla väkivalta oli organisoitua. Paikalliset johtajat ja kauppiaat lietsoivat väkivaltaa ja hankkivat sen myötä lisää vaikutusvaltaa edistääkseen omia poliittisia ja taloudellisia intressejään, arvelee tutkija Jean Pierre Misago.

Yleensä nämä paikalliset johtajat eivät suinkaan nauttineet alueen asukkaiden luottamusta. Monilla alueilla asukkaat suojelivat siirtolaisia ja näiden omaisuutta ja auttoivat heitä pakenemaan väkivaltaa.

Kahden vuoden takaisen muukalaisvastaisen väkivallan kierteen aikana Etelä-Afrikan tiedustelu uskoi, että hyökkäysten takana oli niin sanottu kolmas voima, äärioikeistolaisten valkoisten masinoima liike, jonka tarkoituksena oli aiheuttaa sekasortoa ja horjuttaa valtapuolue ANC:n asemaa ennen viime vuoden vaaleja.

Tällä kertaa hallitus on pyrkinyt kiistämään koko muukalaisvihan olemassaolon ja syyttänyt mediaa hysterian lietsomisesta. Poliisiministeri Nathi Mthethwan mukaan hyökkäykset siirtolaisia vastaan ovat rikollisten tekemiä, eikä niillä ole mitään tekemistä muukalaisvihan kanssa. Rikoksiin syyllistyneet tuomittaisiin jalkapallon MM-kisoja varten perustetuissa pikatuomioistuimissa.

Presidentti Jacob Zuma sanoi MM-kisojen päättymisen jälkeen, että siirtolaisten joukkopaon syynä ovat huhupuheet suunnitteilla olevasta väkivallasta mutta hänellä ei ollut varmaa tietoa siitä, oliko siirtolaisia todella uhkailtu.

Samaan aikaan kun kansalaisjärjestöt avasivat ympärivuorokautisen hätäpuhelimen muukalaisvastaisista hyökkäyksistä raportoimista varten ja käynnistivät suuren vetoomuskampanjan muukalaisvihaa vastaan, hallitus perusti ministerivaliokunnan, jonka yhtenä tehtävänä olisi selvittää, ketkä levittivät vääriä huhuja väkivallasta.