Torso EMU

Pekka Sauramo

Nykykriisi on osoittanut EMUn olevan torso. Yhteinen raha pakottaa EMU-maat tiiviiseen talouspoliittiseen yhteistyöhön, mutta EMUsta puuttuvat yhteistyön edellyttämät instituutiot. Nyt niitä pyritään luomaan jälkikäteen. EU:n komissio esimerkiksi haluaa jäsenmaiden kansalliset budjetit ennakkoarviointiin.

EMU on kuin 16 kunnan muodostama yhteisen rahan yhteen liittämä talousalue, jolta puuttuu kansanvaltaiseen päätöksentekoon perustuva keskushallinto ja siihen kuuluva muun muassa kuntien taloutta ohjaava ja vakauttava valtiontalous tulonsiirtojärjestelmineen.

Torson EMUn syntyminen ei ole sattumaa.

Pakon edessä 15 kuntaa saattaa joutua auttamaan yhtä vaikeuksiin joutunutta kuntaa. Päätöksiä tehtäessä sinänsä demokraattisesti valitut paikalliset päätöksentekoelimet saattavat kuitenkin joutua kumileimasimen osaan, koska pakon luojat – markkinavoimat – ovat kärsimättömiä.

Velkojen takia kriisiin joutuneen kunnan asema on lohduton. Sen tulisi kriisin takia saada lisää verotuloja, joilla se voisi paitsi maksaa velkansa myös rahoittaa sen tuottamat palvelut ja tulonsiirrot. Koska keskushallintoon kuuluvaa tulonsiirtojärjestelmää ei ole, kunta joutuu itse rahoittamaan tuottamansa palvelut, esimerkiksi koulutuksen ja terveyspalvelut, ja myös eläkkeet sekä työttömyyskorvaukset.

Kunta voi kiristää verotusta ja yrittää saada veronkierrossa kunnostautuneita kuntalaisia kuriin, mutta ilman tuotannon ja tulojen kasvua koko kunnan alueella kuntatalouden kuntoon saattaminen ei onnistu.

Kunnan asukkaita uhkaa elintason romahdus. Jos verotuloja ei saada kasvuun, jäljelle jää menojen raju leikkaus.

Pahimmassa tapauksessa talousalueen tuotanto ei kasva, koska menoleikkausten lisäksi tuotannon kasvua vaikeuttaa talousalueella toimivien yritysten huono kilpailukyky. Vienti naapurikuntiin ei ala vetää, ellei kilpailukykyä paranneta. Koska kunnalla ei ole omaa valuuttaa, joka voisi devalvoitua, kilpailukyvyn parantaminen edellyttää palkkojen alentamista.

Kreikka on tällaisen kriisikunnan asemassa, ja tavallisen kreikkalaisen asema muistuttaa kriisikunnassa asuvan asemaa. Hänen osansa ei ole kadehdittava. Elintaso uhkaa pudota selvästi, eikä muuttaminen naapurikuntaan ole yhtä vaivatonta kuin vaikkapa muuttaminen Suomessa kriisikunnasta paremmin menestyvään kuntaan.

Torson EMUn syntyminen ei ole sattumaa. Sitä luotaessa uskottiin markkinamekanismin yhdessä riippumattoman keskuspankin kanssa riittävän takaamaan vakaan talouskehityksen.

Uskomus osoittautui vääräksi.

Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.

keskustele aiheesta

Tulosta

jaa

Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina