Työläisten ja opiskelijoiden yhteinen vappu

Paavo Arhinmäki

Vappu on työläisten ja opiskelijoiden juhla. Tämä vappu on erityinen, sillä sekä työläiset että opiskelijat on pakotettu barrikadeille tänä keväänä. Molempien asemaa yritetään heikentää rajusti.

Vajaa vuosi sitten eduskunta mursi koulutuksen maksuttomuutta uuden yliopistolain yhteydessä. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta on mahdollista periä uuden yliopistolain myötä lukukausimaksuja tietyissä koulutusohjelmissa. Vain Vasemmistoliitto äänesti yliopistolain hylkäämisen puolesta.

Viime viikolla eduskuntatalon eteen kerääntyi arviolta 1 500 opiskelijaa osoittamaan mieltä maksuttoman koulutuksen puolesta. Yksikään puolue ei myöntänyt kannattavansa lukukausimaksuja. Tavoite nousee kuitenkin jatkuvasti esille opetusministeriön työryhmämietinnöissä, OECD:n suosituksissa ja erilaisissa konsulttiraporteissa.

Työnantajat yrittävät kääntää kehityksen lähes sata vuotta taaksepäin.

Lukukausimaksujen laajentaminen on mahdollista estää. Se vaatii opiskelijaliikkeeltä viime viikon kaltaisia voimannäyttöjä.

Hallitus ja työnantajat ovat lähteneet rajuun hyökkäykseen työntekijöiden oikeuksia vastaan. Yritykset nostaa mekaanisesti vanhuuseläkeikää ja katkaista ikääntyvien työttömien niin sanottu eläkeputki ovat toistaiseksi kariutuneet työväenpuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen tiukkaan vastarintaan. Näitä tavoitteita porvarit eivät ole kuitenkaan hylänneet.

Työnantajat ovat hyökänneet myös työntekijöiden lakkoja vastaan. Sataman ahtaajien taistellessa paremman irtisanomissuojan puolesta värväsivät työnantajat järjestelmällisesti rikkureita. Välittömästi lakon päätyttyä sekä työnantajat että hallituksen edustajat väläyttelivät lakko-oikeuden rajoittamista.

Palvelualojen lakossa työnantajat värväsivät ulkopuolisia työntekijöitä lakonalaisiin töihin. Vakituisia työntekijöitäkin painostettiin töihin lakosta huolimatta.

Elintarviketeollisuudessa yritetään murskata suomalaisen työväenliikkeen keskeisiä saavutuksia. Vuonna 1917 päätettiin kahdeksantuntisesta työpäivästä ja 1960-luvun puolivälissä eduskunta sääti viisipäiväisestä työviikosta. Nyt työnantajat yrittävät kääntää kehityksen lähes sata vuotta taaksepäin vaatimalla kymmentuntista työpäivää ja kuusipäiväistä työviikkoa.

Julkisuudessa on toisteltu työnantajien näkemyksiä siitä, miten vastuutonta on lakkoilla laman aikana. Kysymys ei kuitenkaan ole vain yksittäisten ammattiliitojen tai työntekijäryhmien taistelusta. Kysymys on kaikkien työssäkäyvien työehdoista. Työehtojen murtuminen yhdellä alalla heijastuu nopeasti myös muille aloille.

Samat tahot ajavat niin työehtojen heikentämistä kuin lukukausimaksujakin. Taistelu on yhteinen vappua juhliville työläisille ja opiskelijoille.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton puheenjohtaja.

keskustele aiheesta

Tulosta

jaa

Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina