Päättääkö kansa vai konsultti?

Paavo Arhinmäki

Vaaleissa on tapana mitata hallituksen toteuttaman politiikan suosio. Kansa pääsee valitsemaan puolueiden esittämien erilaisten poliittisten vaihtoehtojen väliltä. Nyt tätä kansanvaltaa ollaan kaventamassa.

Vaikka eduskuntavaaleihin on aikaa reilu vuosi, seuraavaa hallitusohjelmaa valmistellaan jo täyttä häkää konsulttityönä. Pääministeri Matti Vanhanen on päättänyt palkata amerikkalaisen konsulttitoimiston McKinsey & Companyn avustamaan seuraavan hallitusohjelman laatimisessa.

Erityisen taitava politiikan uuskielenkäytössä on valtiovarainministeri Jyrki Katainen.

Konsulttiyritysten käyttö on ovela tapa syöttää poliittisesti rajuja esityksiä päätöksentekoon näennäisobjektiivisina suosituksina. Konsultit kuitenkin toimivat tilaajan lähtökohdista ja toisaalta yleensä edustavat hyvin uusliberalistista ajattelutapaa.

McKinsey & Company julkaisi ennen viime vaaleja konsulttiraportin, jossa annettiin suosituksia Suomen talouspolitiikasta. Yllättävän paljon raportista on uinut nykyisen hallituksen politiikkaan vaikka teemoista ei käyty debattia vaalien alla.

Raportissa välähtää niin ajatus eläkeiän nostamisesta ja vapaaehtoisen eläkesäästämisen lisäämisestä, ihmisten oman vastuun lisääminen terveyskustannuksista tai maksuttoman opiskelun rajaamisesta.

Raportin punainen lanka on julkisten palveluiden ”tehostaminen”. Politiikan uuskielessä tehostaminen tarkoittaa yleensä heikentämistä.

Poliittisen päätöksenteon pitää perustua arvoille ja aatteellisille valinnoille. Demokratia ei pidä korvata konsulteilla. Perustavanlaatuinen kysymys on se, päättääkö kansa vai konsultit.

Politiikan uuskieltä kuullaan myös viikosta toiseen eduskunnassa. Mille tahansa ideologiselle esitykselle perusteluksi kelpaa työllistämisen kynnyksen alentaminen. Erityisen taitava politiikan uuskielenkäytössä on valtiovarainministeri Jyrki Katainen.

Perusturvan rahoituspohjaa nakerrettiin miljardilla eurolla vuodessa poistamalla työnantajan Kela-maksu työllisyyden nimissä. Nyt Katainen haluaa työllistämisen nimissä alentaa yritysten maksamaa yhteisöveroa 2–3 prosenttiyksiköllä.

Vaikka Katainen silmät pyöreinä puhuu työllistämisestä, kysymys on tosiasiassa silmänkääntötempusta, jolla pääomaverotuksen mahdollinen kiristäminen maksetaan takaisin omistajille.

Yhteisöveron tasolla ei ole suoraa yhteyttä työllistämiseen. Veroa maksetaan vasta tuloksesta, josta muun muassa palkkakustannukset on jo vähennetty. Yritysveron alentaminen kasvattaa ennen muuta omistajien samaa pottia, ei niinkään palkanmaksuvaraa.

Tätä ei silmänkääntäjä Katainen muista mainita.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton puheenjohtaja.

keskustele aiheesta

Tulosta

jaa

Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina