20.1.2010 05.50

Politiikan kehäkettu

Viitasen Vieno

Valtaosa suomalaisista poliitikoista toimii kuten valelääkäri: näyttelevät niin hyvin, että asiakkaat/äänestäjät ovat tyytyväisiä, vaikka todellinen osaaminen on kutakuinkin olematonta.

Varsinainen kohu syntyi kun Kokkolan valelääkäri paljastui myös vale-eläinlääkäriksi. Ajatelkaapa nyt, että meidän söpöjä lemmikkejä on hoitanut plasebo lääkäri.

Kepu-ikoni Paavo Väyrystä pidetään politiikan kehäkettuna. Hänen ajatellaan olevan ylivertaisen ovela ja kekseliäs. Paavon viimeinen operaatio hylättäisiin politiikan korkeakoulun opinnäytetyönä ehdottomasti. Se on tasoltaan alakoulun ensimmäisiä harjoitelmia. Työ muistuttaa enemmän kehäraakin kuin kehäketun aikaansaannosta.

Paavo Väyrynen kieltäytyi ilmoittautumasta kepun puheenjohtajapeliin. Sen sijaan hän määritteli erittäin tarkasti ominaisuudet, joita uudelta puheenjohtajalta edellytetään.

Riveiltä ja rivien välistä luetut ominaisuudet ovat: noin 63-vuotias, kokenut poliitikko, jolla on viideltä vuosikymmeneltä kokemusta ministerin tehtävistä. Lisäksi edellytetään, että uuden puheenjohtajan isä olisi noin 100-vuotias.

Kuulijoiden tehtäväksi jää arvata, ken täyttää nämä edellytykset. Paavo ”en ole koskaan pyrkinyt mihinkään” Väyrynen ei suostunut kertomaan, ken mahdollisesti täyttäisi nämä uuden puheenjohtajan tiukat, mutta ehdottomat kriteerit.

Onhan tämä nyt aikamoista pelleilyä. Mutta se, että media huokaa ihastuksesta ”politiikan kehäketun” piruetteja kommentoidessaan, kuvastaa median alennustilaa.

Suomen kansantalouden kilpailukyvyn suurin ongelma on pätemättömät ja ylipalkatut johtajat.

Kaikki me, jotka emme kepua äänestä, toivomme koko sydämestämme, että ”vaatimattomasta” Paavo Väyrysestä tehdään kepun vaalivankkureiden vetohevonen. Jos nimittäin tämmöinen operaatio on parasta mitä kepun johdosta löytyy, niin vaalitappio on selviö ja Paavo Väyrysestä tulee Anneli Jäätteenmäen aloittaman pätkäpääministeriketjun seuraava lenkki.

Venäläinen apina Lusa sai vuosi sitten tehtäväkseen valita lupaavimmat sijoituskohteet. Lusa valitsi 30 venäläisestä yhtiöstä kahdeksan. Lusan salkku päihitti kirkkaasti venäläisten sijoitusrahastojen tuotot. Sijoitusrahastojen valinnat perustuivat ns. ”ammattilaisten” analyyseihin.

Lusalla olisi töitä Suomessakin. Hallitus kaipaa kipeästi neuvonantajaa talouskriisin jälkihoidossa. Apinan aivoilla tehtäisiin aivan varmasti järkevämpiä ratkaisuja kuin ministereiden toimesta.

Myös liike-elämän johtopaikoilla Lusalle olisi töitä. Miljoonien bonus-palkkioiden sijasta kelpaisi varmaankin muutama ylimääräinen banaani.

Finnairin johtamisessa Lusa tekisi parempaa jälkeä kuin sen nykyinen/eronnut johto. Finnairin johto on käynyt taisteluun taloudellisia suhdanteita vastaan haukkumalla firman henkilöstöä joka käänteessä. Henkilöstö on vanhanaikainen, ylipalkattu, joustamaton jne.

Siinäkin tapauksessa, että Finnairin johdon käsitys henkilöstöstä olisi oikea, asiasta paasaaminen maailmalle on typerintä mitä firman johto voi tehdä. Kyllä vähemmän koulutettu apinakin tajuaa, että palveluyrityksessä henkilöstön haukkuminen tuottaa lisääntyvää liiketaloudellista tappiota, firman julkisuuskuvan romahduksen ja konflikteja. Näin juuri on käynyt.

Saksassa kansantalous romahti viime vuonna viiden prosentin verran, me suomalaiset pystymme parempaan: kansantalous supistuu noin seitsemän prosentin verran. Suomen kansantalouden kilpailukyvyn suurin ongelma on pätemättömät ja ylipalkatut johtajat. Tästä maksaa koko kansa ja erityisesti me alamaiset.

Työurien pidentämistä pohtivat pari työryhmää saivat jatkoaikaa työlleen. Uusi määräaika on tammikuun lopussa. Työurien pidentämisen pohtiminen saisi kovasti uskottavuutta työlleen, mikäli myönnettäisiin vielä lisäaikaa.