17.3.2009 06.00

Kokoomuksen koodi

Kari Arvola

Kokoomukselle on elintärkeää, ettei se esiinny ihmisten käsityksissä vain pääoman ja suurituloisten etujärjestönä. Joukkopuolue haluaa myös kaupan kassan ja toimistotyöntekijän äänet. Kokoomuksen harrastamalle työn symbolien uusiokäytölle antaa pohjaa työn sisällön ja käsitteen voimakas muuntuminen.

Vähemmän raakaa voimaa, enemmän informaatiota ja organisaatiota. Työtä teemme kaikki, kuka mitenkin, toiset kevyempää, toiset raskaampaa. Työväenliikkeellä ei ole etuoikeutta työstä puhumiseen. Siinä työsymboliikan viesti kokoomuspropagandassa.

Toisella tasolla toimiva viesti on Neuvostoliiton ja edesmenneen kommunistisen työväenliikkeen keskeisten symbolien humoristinen arkipäiväistäminen, karnevalisointi. Kaikki suomalaisethan nämä sirpit ja vasarat tuntevat. Kokoomuksen asiallinen valta-asema näkyy uskalluksena riistää niiltä kunnia ja ”pyhyys”. Me pystymme tähänkin, meitä ei enää neukkula uhkaa, kuuluu mainostoimiston sanoma.

Yksilön ja yhteisön välinen suhde on porvarillisessa katsannossa ollut aina yksilöpainoinen. Oikeisto on ihmisen asialla, oli se politiikassaan miten autoritaarinen ja alistava tahansa. Työväenliike haluaa näissä kuvissa pystyttää kolhoosin, koska ei arvosta yksilöllisyyttä eikä ymmärrä yrittäjähenkeä.

Koulutus- ja sivistystason noustessa yksilön identiteetti voimistuu ja muodostuu tärkeäksi, nuorella ihmisellä aivan sydäntä särkeväksi. Poliitikoille ja politiikalle myös vasemmalla syntyy ongelma. Miten murtaa jopa äärimmäisyyksiin viedyn yksilöllisyyden, itsenäisyyden ja ainutkertaisuuden muuri poliittisella sanomalla?

Kokoomus ei sano suoraan, että sen individualismi tarkoittaa selkäytimen suomentamana taloudellista ahneutta ja egoismia. Se naamioi näitä ”perusarvoja” ruokkivat tekonsa yhteiskunnan tarpeiden taakse. Kokoomuksen ei tarvitse julistaa, että se ajaa kaikin keinoin hyvätuloisten asiaa. Se vain alentaa heidän verojaan perustellen tekojaan kulutuskysynnän tukemisella.

Kokoomus ei myöskään korosta, että se rakentaa suomalaiseen yhteiskuntaan etuoikeutettua luokkaa palkansaajien ja eläkeläisten kustannuksella. Se yksityistää suitsait kaikki mahdolliset palvelut, terveyden- ja sairaanhoito sekä valtakunnan sivistys- ja koulutuspalvelut mukaan lukien.

Kokoomus tunnetaan myyttistä pelkoa aiheuttavan ydinvoiman kannattajana. Mutta ei sen tarvitse asiaansa ylen määrin esitellä. Ympäristöliikkeet ajatushautomoineen hoitavat ilmastokatastrofin uhalla pallon kokoomuksen koriin. Hallituspolitiikassa kepulainen pääministeri raahaa lähes päivittäin kokoomuksen kassin kotiovelle, tosin yhä tuskaisemmin hikoillen.

Kokoomuksen tunnetut lipsahdukset puhuvat siitä, että edes sen kärkihahmot eivät enää pysy tajuntateknikoiden luomassa käyttäytymiskoodissa. Taantuma ja pudotus talouslamaan edellyttäisivät Kokoomuksen ohjelmiston päivittämistä. Nykyisen tausta ei ole taantumassa eikä lamassa.

Siksi Kataisen argumentaatio takertelee. Yskähtely muuttui rykimiseksi pääministerin käynnistämäksi väitetyn eläkekiistan yhteydessä. Ja jatkoa seuraa. Kokoomuksen ja kumppaneiden on turha kuvitella, että työelämänsä useinkin monta vuotta alle kaksikymppisinä aloittaneet suomalaiset alistuisivat heidän elämäntyönsä mitätöivään hyökkäykseen.

On syntynyt todellinen uhka, että vasemmiston vähemmän raffinoidut, mutta maanpinnalta lähtevät hyökkäykset lohkaisevat kykypuoleen kannatuksesta merkittävän kimpaleen. Myös kokoomuksen skenaarioiden kestävyyden ratkaisee viime kädessä käytännön testi.