Toisin kuin nykyinen hallitus väittää, voidaan tuottavuutta merkittävästi lisätä muilla tavoilla kuin työajan pidennyksellä ja etujen leikkauksilla.
Työhyvinvointi vaikuttaa kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja työpaikan maineeseen. Panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan moninkertaisena takaisin.
Liian monet yritykset eivät ole tunnistaneet hyvän työympäristön ja tuottavuuden välistä yhteyttä. Tapaturmien ja sairauspoissaolojen aiheuttamia kustannuksia seurataan, mutta harva yritys seuraa taloudellista hyötyä, joka syntyy tapaturmien ehkäisystä ja työterveyden edistämisestä. Tulosta on mahdollista saada aikaan pienilläkin satsauksilla, esimerkiksi parantamalla tavaroiden järjestystä tai vähentämällä sähläämistä tuotantoprosessissa.
Tampereen teknillinen yliopisto selvitti, mikä on hyvän työympäristön ja tuottavuuden yhteys. Esiin nousi kahdeksan tekijää, jotka vaikuttavat keskeisesti tuottavuuteen: fyysinen työympäristö, työmenetelmät, investoinnit, palkkaustapa, työn sujuvuus, työn sisältö, sisäinen yhteistyö ja kehittäminen sekä tuotteiden kysyntätilanne.
Miten nämä merkittävimmät tuottavuuteen vaikuttavat asiat näkyvät tämänhetkisessä keskustelussa? Eivät juuri nimeksikään.
Teknologiateollisuudessa toteutettiin viisivuotinen työmarkkinajärjestöjen yhteinen Hyvä työ – pidempi työura -hanke. Johdon sitoutuminen ja yhteistyön sujuminen nousi keskeiseksi tekijäksi sille, että kehittäminen on tuloksekasta ja onnistunutta.
Mielenkiintoisinta hankkeessa oli myös huomata, että kun parannetaan työolosuhteita, esimiehen palautetta ja tukea, työntekijöiden sitoutuminen ja motivaatio paranivat huomattavasti. Tämä näkyi selvimmin nuorten kohdalla.
Tuoreen kyselyn mukaan suurimpia työympäristöongelmia teknologiateollisuudessa ovat melu, huonot työasennot, ilmanvaihto, haitalliset aineet sekä johtaminen. Samat seikat ovat yleisempiä ammattitautien aiheuttajia.
Vaikka olosuhteet ovat parantuneet alalla merkittävästi, on metalliteollisuuden työpaikoilla edelleen poikkeus, jos työeläkkeelle jää normaalissa eläkeiässä. Työntekijät eläköityvät useimmiten työttömyyden ja työkyvyttömyyden vuoksi, eivät suoraan ansiotyöstä.
Työtapaturmien, ammattitautien ja sairauksien parasta hoitoa on ennaltaehkäisy. Vastuu työpaikan turvallisuudesta ja terveellisyydestä on viime kädessä työnantajalla. Työntekijöiden mielipide kannattaa aina ottaa huomioon työtä ja työpaikkaa kehitettäessä. Työturvallisuudesta ja terveydestä huolehtimiseen jokaisella työntekijällä on myös työturvallisuuslain mukainen velvollisuus.
Hyvä kanava osallistua työhyvinvoinnin parantamiseen ovat työsuojeluvalinnat, jotka esimerkiksi metallialan työpaikoilla tehdään tänä syksynä. Keskustelkaa ja valitkaa työpaikalle keskuudestanne työsuojeluhenkilöt, jotka toimivat aktiivisesti paremman ja tuloksekkaamman työympäristön eteen.