Hyvään ja moniarvoiseen yhteiskuntaan kuuluu mahdollisuus sivistykseen ja itsensä kehittämiseen koulutuksellisesta taustasta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Vapaan sivistystyön periaate elinikäisestä oppimisesta toteuttaa näitä arvoja.
Olennainen piirre vapaassa sivistystyössä on, että se ei ole tutkintotavoitteista eikä sen sisältöjä säädellä lainsäädännöllä. Suomessa on laaja, monipuolinen ja hyvinkin erilainen toimijoiden kenttä toteuttamassa tätä työtä.
Vapaaseen sivistystyöhön kuuluu erilaisiin arvopohjiin perustuvaa toimintaa, joka tukee yhteiskunnan moniarvoisuutta. On tärkeää, että kansalaisten yhteiskunnallinen vaikuttaminen nähdään merkittävänä asiana.
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry ylläpitää KSL-opintokeskusta. KSL:n toiminnassa tärkeässä asemassa on muun muassa jäsenjärjestöjen koulutustarpeet. Laaja jäsenjärjestöjen kirjo tuo monipuolisuutta KSL:n toimintaan sivistys- ja kulttuurijärjestönä. Näin KSL tuo sivistystyöhön moniarvoisia, monikulttuurisia ja vasemmistolaisia näkemyksiä.
Pohtiessaan ja tehdessään päätöksiä vapaan sivistystyön yhteiskunnallisesta rahoituksesta valtiovallalla on suuri vastuu kansalaistaitojen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittämisessä.
Heikentämällä taloudellisesti vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä valtiovalta kaventaisi kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Turvaamalla vapaan sivistystyön toimintamahdollisuudet tuetaan ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.