Tajuntaamme on iskostettu Yhdysvaltojen olevan aivan erityisen epäitsekäs oikeudenmukaisuuden edistäjä nykyisessä kaaoksesta toiseen etenevässä maailmanmenossa. Uskotellaan siellä edelleen vallitsevan Mayflower-laivalla Euroopasta saapuneiden uudisasukkaiden puritaaninen ja Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksen ihmisoikeuksia korostava henki. Unohdetaan, että USA:n historia on ainakin yhtä aggressiivinen kuin muidenkin suurvalloiksi ylenneiden.
Siihen kuuluu Amerikan alkuperäisväestön, intiaanien, alistaminen ja osittainen tuhoaminen, mustien orjien julma rahtaaminen Afrikasta ilmaiseksi työvoimaksi ja lähialueiden härski hyödyntäminen omiin taloudellisiin tarkoitusperiin. Nyt niin suurta humanistia Syyriassa ja Ukrainassa esittävä USA on ainoa valtio, joka on käyttänyt niinkin ”humanitaarista” asetta kuin ydinpommia. USA:n turvallisuuttako köyhä Vietnam uhkasi, kun siellä piti kemiallisin asein tuhota viljelysmaat vuosikymmeniksi käyttökelvottomiksi?
Molemmissa maailmansodissa USA tuli Euroopassa vapautta puolustamaan vasta sitten, kun täällä oli lopputuloksen kannalta ratkaisevat taistelut käyty. Normandian maihinnousu tietenkin joudutti sodan päättymistä, mutta sodan ratkaisu oli jo tapahtunut itärintamalla. USA tuli edistämään omia etujaan ja estämään, ettei silloinen suurvalta Neuvostoliitto saisi koko Eurooppaa vaikutuspiiriinsä. Uhka oli ehkä todellinen, mutta USA:n tavoitteet itsekkäitä.
Yhdysvallat on tukenut sissiliikkeitä, kun niiden toimet ovat sille edullisia. Sellainen oli myös Taliban sen taistellessa Afganistanin kommunistihallitusta vastaan. Sissien kanssa asiointi on osoittautunut varsin ongelmalliseksi. Ne ovat kääntäneet lopulta pyssynpiippunsa aikaisempaa auttajaansa vastaan, talibanienkin kanssa kävi niin. Venäjällä toimivia tšetšeenisissejäkin pidettiin vapaustaistelijoina, kunnes nämä pirulaiset iskivät maratonjuoksijoiden kimppuun Bostonissa.
USA on vaatinut tietovuotaja Edward Snowdenin luovuttamista, vaikka se itse on antanut turvapaikan lukemattomille venäläisille talousrikollisille, valtiolta itselleen miljardiomaisuuksia varastaneille. Juuri näiden suojelemiseksi se ei ole solminut Venäjän kanssa rikollisten luovutussopimusta. Venäjän valtiolta varastaminen ei olekaan siis varastamista!
USA:n sotilaallinen ylivoima antaa sille oikeutuksen toimia moraalinvartijana ja maailmanpoliisina. Amerikkalaisia sotilastukikohtia on noin 150 maassa, yhteensä 700–800 kappaletta. Läntisessä Euroopassakaan ei ole monta maata, joissa ei ole amerikkalaissotilaiden läsnäoloa. Onneksemme Suomi on yksi niistä.
Yhdysvalloilla olisi omassa maassaankin yhtä ja toista humanitaarista tehtävää: siellä on esimerkiksi valtava laittoman maahanmuuton ongelma, 40 miljoonaa lukutaidotonta aikuista ja 16 miljoonaa lasta elää köyhyydessä. Siellä on rakennemuutoksen aiheuttamaa kokonaisten kaupunkien lamauttavaa työttömyyttä (Detroit ja sen autoteollisuuden alasajo). Myös siellä ihmisen ahneus on aikaansaanut valtavan maaperän autioitumisongelman samaan tapaan kuin tapahtui Neuvostoliitossa Aral-järven alueella.
Kaiken edellä olevan kerrottuani korostan, etteivät amerikkalaiset ihmisinä ole sen pahempia tai parempia kuin muutkaan. Jokaisessa kansakunnassa on susia ja lampaita. Millaisiahan rehentelijöitä me suomalaiset olisimmekaan, jos olisimme vaikkapa vain eurooppalainen suurvalta! Snellman, Paasikivi ja Kekkonen ovat viitoittaneet meille turvallisen tien, siltä ei kannata poiketa. Vaikka meitä koko ajan natotetaan, ei pidä natottua.