Syyriassa aloitettiin vallankumous, lännen tuki Assadin kaatamiseksi oli selvä. Venäjä ajoi sopimusta opposition ja Assadin hallinnon välille. Lännessä rohkaistiin oppositiota, valmisteltiin opposition hallinnon tunnustamista, annettiin jopa aseita ja taloudellista tukea oppositiolle.
Sitten huomattiin opposition riveissä epäilyttävää joukkoa ja keskinäisiä otatuksia, kuten yleinen tapa on, ja oli pakko lopettaa kaikenlainen apu. Nyt Syyria on tilassa ettei sitä voi pelastaa, kun ei enää ole mitään pelastettavaa. Taistellaan vain taistelun vuoksi katkeraan loppuun saakka, tavoitteitakin lienee useita. Taistelu on muuttunut niin sanotuksi yleiseksi taisteluksi, johon voi osallistua kaikki taisteluhaluiset, niitähän maailmassa riittää. Eikö laiha sopu Syyriassa olisi ollut parempi kuin lihava riita?
Ukrainassa on käymässä samoin, lännessä hätäiltiin tukemaan kaikkia toimenpiteitä mitä Maidanin aukion mielenosoittajat vaativat. Mielenosoittajat pakottivat parlamentin tekemään heitä miellyttävät päätökset, erottamaan vaaleilla valitun presidentin ja muunkin johdon. Janukovytšiä tuskin jäi kukaan kaipaamaan eikä muutakaan johtoa, mutta eikö tullut mieleen ettei demokratiassa toimita näin. Jos Suomessakin pantaisiin toimeen vaippakerhojen ja toriparlamenttien tahdot niin meillä ei olisi yhtään kansanedustajaa eikä muitakaan herralle haiskahtavia.
Ukrainan Venäjänmieliset keksivät, miksei mekin kun nuokin saivat tahtonsa läpi. Venäjä ei takuulla pidättele, pikemmin päinvastoin. Se vielä puuttuu, että Venäjämieliset ja -kieliset vaativat että heidän pitää saada valita koko Ukrainalle uusi johto ja Venäjä tunnustaa uuden hallinnon heti. Potut pottuina maksamisen kierre on valmis.
Presidentinvaalit aiotaan järjestää Ukrainassa toukokuussa. Entinen pääministeri, vankilassa istunut Julija Tymošenko ja upporikas suklaatehtailija Petro Porošenko ovat arvailujen kärjessä. Toisella on kosto mielessä ja toisella tilinumero esillä talousavun varalta.
Ukrainan parlamentti on saanut mainetta nyrkkitappeluista, joten vaalitkaan eivät ratkaise riitoja. Varmasti hävinnyt osapuoli syyttää vaalivilpistä. Maan jakaminen kahteen tai useampaan itsehallintoalueeseen on ainoa pysyvämpi ratkaisu.
Koko sopan syy on Ukrainassa demokratiakokeilun täydellinen epäonnistuminen. Kyllä ne EU:n alueen oligarkitkin osaavat samat konnuudet, joskin vähän hienostuneemmin. Tiistai-illan tv-keskustelusta saattoi päätellä, ettei Ukrainan ottelu ole meille faneillekaan kovin selvä.