Pienyritykset ovat suurpääoman herkkupaloja
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki muistutti eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa monien itsensä työllistäjien ja pienyrittäjien olevan samassa asemassa perinteisten duunareiden kanssa. Epävarmuus toimeentulosta, pienet palkat ja pitkät työpäivät yhdistävät.
Viime vuonna pantiin vireille lähes 3 100 pienyritysten konkurssia, joka kosketti yhteensä 13 600 työntekijää. Suomessa alle 10 hengen yrityksiä on lähes 300 000. Ne työllistävät noin 400 000 työntekijää. Yli 500 hengen yrityksiä on noin 300. Ne työllistävät 425 000 työntekijää. Suuryritysten liikevaihto on 2,5-kertainen pienempiinsä verrattuna, vaikka työntekijämäärä on molemmissa suunnilleen sama.
Arhinmäki vaati nykyistä vahvempaa lainsäädäntöä, jotta omalla työllään elävät yrittäjät voisivat toimia tasavertaisina suhteessa suurten pääomien hallitsemiin yrityksiin.
Pääoman perusperiaate on ostaminen voitolla myymistä varten. Tavaran kiertokulun kaava puolestaan on yhden tavaran myyminen toisen tavaran ostamiseksi. Pienyrittäjän työn tuotteet muuttuvat pääomaksi, jos hänellä on varaa palkata vierasta työvoimaa.
Marxin mukaan pääoma ei synny yksilöllisestä toiminnasta vaan yhteiskunnallisesta joukkoilmiöstä tuotantoprosessin yhteydessä. Pääoman synnyn edellytyksenä on ”vapaan” työläisen olemassaolo. Hänen on oltava vapaa esteittä ja rajoituksitta myymään työvoimansa. Hänen on oltava vapaa maasta ja tuotantovälineistä. Marx kutsuu häntä isännättömäksi työläiseksi, proletaariksi, joka ei voi muutoin elää kuin työvoimaansa myymällä.
Miten sitten yksityisyrittäjä poikkeaa tästä ”isännättömästä työläisestä?” Siten, että yrittäjä on itse itsensä isäntä ottaen harteilleen tuotantovälineiden omistamisen sekä yrittäjäriskin. Yhteiskunnalliselta asemaltaan pienyrittäjä on lähinnä vapautetun roomalaisen orjan ja 1800-luvun torpparin välimuoto: markkinoiden armoille eristetty yksilö, joka yrittää selviytyä kilpailussa toisia kaltaisiaan vastaan.
Yksityisyrittäjä-titteli on veruke, jolla suurpääoma kiskoo yrittäjäksi taiotusta työntekijästä lisäarvon ulkoistamalla omat sijoitus- ja tuotekehittelyriskinsä. Yrittäjän omaksi asiaksi jää, miten hän palkkansa ansaitsee. Näennäisenä vapaana yrittäjänä hän on vapaiden suurpääoman hallitsemien markkinoiden lähes lainsuojatonta vuokratyövoimaa. Tuotteiden alhaiset hinnat, eli edullisimmat tarjoukset ovat seuraus tuottajan köyhyydestä eikä seuraus hänen työnsä tuottavuudesta. Tämä on kiristyskapitalismin perussääntö.
Kapitalismi uudistaa tuotantoprosessia vain tuottajan kärsimyshistorian hinnalla. Se kuivattaa rikkauden alkulähteet, maan ja työläisen. Pysyvän pääoman kasaantuminen tuotantovälineisiin aiheuttaa runsaudenpulia, joita taloustieteessä kutsutaan taloudelliseksi taantumaksi. Syynä on se, että kulutus ei pysy tuotannon tahdissa ja sitä kautta kulutuskysyntä ehtyy. Siksi kapitalistien on myytävä tuotantovälineitä, tehtaita sekä kokonaisia tuotannon aloja ja siirrettävä pääomia alalta toiselle. Tässä siirtymävaiheessa kutsutaan pienyrittäjät hätäaputöihin alihankkijoina. Kun pienyritys alkaa kehrätä pääomaa, napsaisee suurpääoma tämän uutteran herkkupalan suuhunsa pois tervettä kilpailua häiritsemästä.
Juha Drufva, Tampere
Pienestä Karkkilasta lähtee 171 teollisuustyöpaikkaa
Leikkaukset museoissa uhkaavat kulttuuriperintöä
Britannialla ydinaseita Falklandin saarilla?
Elintarviketyöläiset eivät hyväksy eläkeiän nostoa
Runoilijat ja räppärit samalla lavalla
Vapaus kuuluu kaikille
Äänestänkö vai enkö äänestä, siinä pulma
Presidentinvaalin tiukka toinen kierros
Joka rikkoo, se korjaa
Guggenheim-museo Suomen eliitin hanke
Guggenheimin sijasta taidekaupunki
Pankkien romahdusta ei voi enää estää
Nyt on nuorilla mahdollisuus!
Historiallisista saavutuksista
Mahdoton mahdolliseksiko?
Everestiltä
Luku- vai ymmärryskyvyn puutetta?
Arviointiperusteet ovat ratkaisevia
Vielä euron dilemmasta
Euro on liittovaltioraha
Hämmästys Ruotsin tv:ssä
Vasemmistoliiton kampanjointi on tärkeää
Puoluelehdet pulassa
Vihreillä haluja flirttailla persujen kanssa
Erikoista tarinaa rakennuksilta
EU:n komissiolle päätösvalta Suomen budjettiin
Härkäparin tanssiminen
Kenen ehdoilla valmistellaan vanhuspalvelulakia?
Kilometrikorvaukset tarpeen
Hallitusohjelma ja kuntaliitokset
Salomonin tuomio Kreikkaan
Roskapankki velkavivulla
Myös Lapissa keskitetään
Maailma tulitikkuaskissa
Viholliset kaikkoavat
Kamppailulajit eivät kannusta väkivaltaan
Pakkoliitokset eivät ole mahdollisia
Harmaa talous eriteltävä
Silvia Modig presidenttiehdokkaaksi
Koska jalkapallon seuraaminen kriminalisoitiin?
Kalliorinne ei piikittele omiaan
VR kansaa palvelemaan
Aku Ankka presidentiksi
Horneteista outoja tullimaksuja
Kaikki virtaa edelleen


keskustele aiheesta
Tulosta
Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina