Tasa-arvon uudelleen arviointi
Vasemmiston ja feministisen liikkeen suhde on monimutkainen, mutta välttämätön. Monet uudistuvan puolueen jäsenet ja sen toimintaa läheltä seuraavat odottavat vasemmistonaisten nostamien asioiden näkyvän voimakkaammin puolueen linjauksissa. Vasemmistonaisten asema näyttäisi jääneen harmillisen etäiseksi puolueen muusta väestä. Tilanteen muuttaminen vaatii vasemmistonaisten räväköitymistä ja puolueväen tasa-arvokysymysten uudelleen arviointia.
Suomessa tasa-arvoa muistellaan saavutettuna äänioikeutena tai usein se yksinkertaistetaan tarkoittamaan kiintiöpaikkojen järjestämistä. Nämä eivät ole riittäviä näkökulmia nykyvasemmiston ajamien teemojen, kuten toimeentulon, koulutuksen ja työn kannalta. Tasa-arvoa ei voida mitata yritysjohtajanaisten lukumäärällä tai markkinoida konsulttituotteena.
Vasemmistonaiset ovat tehneet tulevalle puoluekokoukselle aloitteen feministisestä koulutuksesta puolueväelle. Tämä on tärkeä avaus. Vasemmistonaisten esille nostamat kysymykset koskettavat nykypäivänä niin naisia kuin miehiä.
Ruotsin vasemmisto on merkittävästi nostanut tasa-arvon ja sukupuolen yhdeksi neljästä vaaliteemastaan. Heidän vaateensa eroaa osittain suomalaisen vasemmistofeministien päämääristä. Ruotsalaisten mukaan naiset tasa-arvoistuisivat esimerkiksi tekemällä osa-aikaisten töiden sijasta kokopäivätöitä. Suomessa naiset tekevät jo kokopäivätyötä siinä missä miehet. Sen sijaan kokopäivätyön ja naisten tekemän palkattoman työn (lue: koti - ja hoivatyö) välinen suhde tuottaa Suomessa sukupuolten epätasa-arvoisuutta.
Ruotsissa ollaan askeleen edellä esimerkiksi perhepoliittisissa linjauksissa. Miehiä ohjataan vanhempainvapaata koskevan 6+6+6-säännöksen mukaan ottamaan osaa lasten kasvatukseen. Suomessa monet mies- ja naisliikkeet korostavat osallistuvan isän merkitystä perheissä. Ruotsalainen vanhempainvapaanmalli on yksi väline, jolla voidaan kuroa umpeen lapsiperheiden jäsenten välistä tasa-arvokuilua. Se haastaa myös yleisiä sukupuoleen liittyviä asetelmia.
Vasemmistonaisten ohjelmat heijastavat feministisen ajattelun moninaisuutta ja tarpeellisuutta. Esimerkiksi työn prekarisoituminen ja feminisoituminen sekä köyhyyden naisistuminen ovat asioita, jotka tulee ottaa huomioon myös niissä yhteisissä esityksissä, joissa tasa-arvoisen ajattelun päämääristä keskustellaan. Nämä päämäärät ovat samoja koko vasemmistolle: hyvinvointi, solidaarisuus ja tasavertaisuus.
Laura Mankki ja Tero Toivanen, Jyväskylä
Miljoonat naiset eivät saa äänestää Egyptissä
Nuoret arvostavat sanomalehtiä vanhempia enemmän
Hyvästä kauppatavasta räikeään mainontaan
Luksustaloja Turun kulttuurimaisemaan
Metalliliitto linjaa sopimuspolitiikkaa Tampereella
– Metalliliiton liittokokouspäätöksillä on taipumus toteutua, sanoo puheenjohtaja Riku Aalto.
Euroviisut kulissien edessä
Yle ja maailman muutos
Yleisradion ohjelmapolitiikasta
Totuus esiin myös pörssitoiminnasta
Turhaa puhetta eutanasiasta
Tiede ei omista kuolemaa
Perustulo määrittelee työn uudelleen
Vasemmistonuoret ei syyllistä ketään
Teitä pelkää en, mä kuulun liittoon
Metallissa kuunneltava kentän ääntä
Rakennusliiton johto sättii vasemmistoa
Ikärasismin kitkeminen on ykkösasia
Hallintoa voi järkeistää ilman kuntaliitoksia
Kiivetäänkö kaivoskyselyssä takapuoli edellä puuhun?
Vapaus kuuluu kaikille
Äänestänkö vai enkö äänestä, siinä pulma
Presidentinvaalin tiukka toinen kierros
Joka rikkoo, se korjaa
Guggenheim-museo Suomen eliitin hanke
Guggenheimin sijasta taidekaupunki
Pankkien romahdusta ei voi enää estää
Nyt on nuorilla mahdollisuus!
Historiallisista saavutuksista
Mahdoton mahdolliseksiko?
Everestiltä
Luku- vai ymmärryskyvyn puutetta?


keskustele aiheesta
Tulosta
Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina
